Kuminaviinaa tiedetään käytetyn vatsanpolttojen hoidossa. Hauteena sillä on hoidettu mustelmia ja ruhjevammoja. Erityisesti ripuliin suositeltiin paistettua kananmunaa, joka maustettiin runsaasti kuminoilla.

RUOKA- TAI MAUSTEKÄYTTÖ:

Kumina on vanhastaan leivän mauste.

MUU KÄYTTÖ:

Kumina toi lisätuloja maaseudun talouksille.

Kuminaa viljeltiin jonkin verran, mutta viljelylle ei ollut suoranaista tarvetta. Lapissa sitä kylvettiin, koska se luonnonvaraisen oli harvinainen. Yleensä kuminaa kasvoi ojanvarsilla ja pellonpientareilla niin runsaasti, että sato saatiin sieltäkin korjattua. Keruu oli helppoa, eikä sen tunnistaminenkaan tuottanut ongelmia. Kuminan kerääminen tapahtui yleensä heinänteon loputtua ennen viljankorjuun aloittamista.

Suurten myyntierien käsittely vaati enemmän aikaa. Useasti keruutyön tekivät lapset. Leikatut kasvit niputettiin kimpuiksi ja ripustettiin orsille kuivumaan latvat alaspäin. Kuivatus tapahtui riihessä alhaisessa lämpötilassa. Puinti oli tavallista kevyempää sillä siemenet irtosivat hyvin, ne siilattiin ja puhtaat siement säilytettiin tynnyreissä tai säkeissä myyntiä varten.

Kotimaassa kuminaa käytettiin vaihtotavarana. Maaseudulta kerätty kumina toimitettiin kaupunkimatkojen yhteydessä kauppiaille. Se vaihdettiin tavallisimmin kahviin, sokeriin ja tupakkaan. Kuminaa tuotettiin Suomessa yli kotitarpeiden, niin että sitä riitti vientiinkin. 1800-luvulla sitä vietiin huomattavia määriä Tanskaan ja Saksaankin. 1800-luvun lopulla kuminan hinta laski, kun Tanskan ja Hollannin suurviljelmät alkoivat tuottaa satoja. Suomalaisille kerääjille ei enää maksettu kuin puolet parhaista hinnoista ja kauppa tyrehtyi.