Juolavehnä on tunnettu myös juolaheinänä, juolaksena tai juoliaisena. Juoleikoksi on kutsuttu paikka missä juolaheinä kasvoi. Kasvin nimi juontuu todennäköisesti sanoista juolea, juolava, jotka ovat merkinneet pitkää, hoikkaa ja solakkaa.

Juolavehnä eli "Ruparuoho", kuten Lönnrot sitä nimesi. Vähättelevästä nimestä huolimatta kasvin juuria kerättiin leipäainesten sekaan "kalliina aikoina". Jauhoja sekä leipää taidettiin niistä valmistaa, olivat terveellisiä, eivätkä pahanmakuisia. Lönnrot mainitsi samaan tarkoitukseen kelpaavan myös rantavehnän ja koiranvehnän.