Keto-orvokki, viljelyohjeet

Käyttö ja markkinat

Keto-orvokkia viljellään rohtokasvina. Sen pääasialliset käyttöalueet ovat hengitystievaivat ja ihottumat.

Lajikkeet

Varsinaisia jalostettuja lajikkeita keto-orvokista ei ole olemassa. Eri värisiä muotoja lajista kuitenkin on. Keto-orvokki risteytyy helposti muiden orvokkien kanssa.

Viljelyedellytykset

Keto-orvokki menestyy muista yrteistä poiketen viileässä ilmastossa. Sille onkin syytä valita alavimmat ja kosteimmat maalohkot, jolloin kasveja ei tarvitse kastella. Kuivat jaksot hidastavat siementen itämistä ja kasvua. Hedelmällinen ja runsasravinteinen maaperä on paras. Peruslannoitukseksi sopii komposti 30 t/ha. Tavanomaisessa viljelyssä on käytetty lannoitustasoa NPK = 80 - 56 - 144 kg/ha. Lohkot, joilla kasvaa pelto-orvokkia, eivät sovellu viljelyyn.

Lisäys

Lisäys tapahtuu siemenistä, joita on kahden värisiä: tummanruskeita ja keltaisia. Tummanruskeat itävät paremmin. Keto-orvokki voidaan kasvattaa suorakylvöllä tai taimien esikasvatuksen kautta. Taimikasvatus on suositeltavampaa, koska tällöin saadaan aina kaksi satoa. Siemenet kylvetään potteihin (Plantek-64 tai paperipotti) tai laatikkoon toukokuun alussa. Avojuuristen taimien laatikkokylvössä käytetään 5 - 7 cm:n riviväliä. Taimikasvatusaika kestää 4 - 5 viikkoa, joten istuttamaan päästään touko-kesäkuun vaihteessa. Taimet istutetaan tasamaalle 40 - 50 x 25 - 30 cm:n välein, perunaharjuun 3 - 5 tainta harjumetrille ja mustaan muoviin 6 - 9 kpl/m².

Suorakylvössä käytetään tasamaalla 25 - 40 cm:n riviväliä. Kylvösyvyys on 1 - 2 cm. Kylvö tehdään syys-lokakuussa tai mahdollisimman varhain keväällä. Kylvön jälkeen on tarpeen kevyt jyräys. Suorakylvö perunaharjuun tehdään yhteen tai kahteen riviin joko syyskylvönä syys-lokakuussa tai keväällä toukokuun alussa. Keväällä itäminen kestää 2 - 3 viikkoa; syksyllä kylvetyistä osa saattaa itää jo syksyllä. Syyskylvetyt roudan nostelemat siemenet täytyy painella keväällä takaisin maahan. Suorakylvö mustaan muoviin tehdään varhain keväällä esim. suolasirottimen avulla 10 - 15 siementä reikäänsä. Kylvön jälkeen tarvitaan tiivistys. Käytetty vanha muovi sopii hyvin orvokin viljelyyn.

Hoito

Kuivien ja hyvin lämpimien jaksojen aikana on huolehdittava kastelusta varsinkin mustamuoviviljelyssä. Ensimmäisen korjuun jälkeen on tarpeen lannoittaa nopeavaikutteisella lannoitteella. Tavanomaisessa viljelyssä on käytetty kesäkuun lopussa typpilannoitetta 30 - 50 kg/ha. Perunaharjuviljelyssä rikkaruohot harataan traktorivetoisella perunaharjukoneella. Kun taimet ovat 5 - 6 cm:n korkuisia, rivit käydään läpi käsiharalla tai kitketään käsin.

Tauteja ja tuholaisia keto-orvokilla ei ole esiintynyt.

Sadonkorjuu ja käsittely

Sadonkorjuu tehdään täydessä kukassa, kun kasvien korkeus on 30 - 45 cm. Ensimmäinen korjuu on heinäkuun lopussa tai elokuun alussa ja toinen syys-lokakuun vaihteessa. Sopiva leikkauskorkeus on 4 - 5 cm, jolloin kasvi pystyy vielä uusiutumaan. Korjuu onnistuu hyvin esim. Haldrup-niittokoneella. Kasvit kuivuvat +40 °C:n lämpötilassa kokonaisina 33 tunnissa ja silputtuna 21 tunnissa.

Koska keto-orvokki kukkii jatkuvasti, se tuottaa myös jatkuvasti siementä. Jo ensimmäisessä korjuussa mukaan tulee siemenkotia, joista kuivatuksen aikana varisee enimmäkseen keltaisia siemeniä. Siemenet voidaan ottaa talteen, mutta todennäköisesti ne ovat risteytyneet pelto-orvokin kanssa.

Satoisuus

Elo-syyskuun viileämmässä säässä keto-orvokki kasvaa voimakkaammin ja taimikasvatetuilla kasveilla toinen korjuu onkin aina edellistä suurempi. Suorakylvettyjen orvokkien satomäärät vaihtelevat enemmän kuin taimesta istutettujen. Keskimääräinen tuoresato suorakylvöstä oli koevuosina 130 - 300 kg/a, mikä kuivattuna vastaa 18 - 37 kg:n aarisatoa. Taimikasvatettujen orvokkien sato oli kahdesta korjuusta johtuen suurempi eli tuoreena 246 - 300 kg/a ja kuivattuna 32 - 42 kg/a. Koska matalakasvuiset orvokit likaantuvat helposti, viljely mustassa muovissa antaa puhtaimman sadon.

Lähteet:

Bertalan Galambosi, Zsuzsanna Galambosi, Aarno Latvus, Matti Kaarlas: Uusien rohdoskasvien viljelytekniikka ja laatu. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja B, n:ro 19. Jyväskylä 1999.