Käyttö ja markkinat

Kultapiisku on monivuotinen keltakukkainen ruoho, jonka kukkivia latvuksia käytetään mm. tulehduksia ehkäisevänä ja virtsaeritystä lisäävänä rohtona. Kasvi on pysyvä artikkeli rohdosalan tukkuliikkeiden myyntiluetteloissa, ja kysyntä ylittää reilusti tarjonnan. Enimmäkseen kultapiiskua on kerätty luonnosta, mutta nykyisin sitä on ryhdytty myös viljelemään. Suuret kasvilääkkeitä viljelevät yritykset Sveitsissä ja Hollannissa viljelevät sitä omiin tarpeisiinsa ja myös Suomessa sitä viljellään rohtojen raaka-aineeksi. Kaikki kultapiiskut sopivat myös koristekasveiksi puutarhaan.

Lajikkeet

Etelä- ja Keski-Suomessa kasvaa kultapiiskun korkea alalaji (Solidago vigaurea subsp. virgaurea) ja Pohjois-Suomessa matalampi alalaji pohjankultapiisku (Solidago virgaurea subsp. minuta). Koristekasvina viljellään kanadanpiiskua (Solidago canadensis).

Viljelyedellytykset

Kultapiisku ei ole kovin vaativa kasvupaikan suhteen, mutta aurinkoisella ja kuivahkolla paikalla se viihtyy parhaiten. Ravinnetarpeet ovat vähäiset, ja tavallinen puutarhamaa käy hyvin, kunhan se on puhdas monivuotisista rikkaruohoista. Sopiva pH on 5,8 - 6,3.

Lisäys

Kultapiiskun viljelyssä käytetään yleensä taimikasvatusta. Suora siemenkylvökin on mahdollista pienillä viljelmillä, mutta rikkaruohojen hoito on työlästä ensimmäisenä vuonna. Luonnosta kerättyjen siementen itävyys on 87 -100%, mikäli ne kerätään ajoissa. Siementen alkuperä pitäisi olla suurin piirtein samoilta seuduilta, sillä muutoin kukinta tapahtuu eri aikaan, mikä vaikeuttaa sadonkorjuuta. Mitä pohjoisempaa kasvi on kotoisin, sitä lyhyempi on kasvukausi ja sitä aikaisemmin kukinta alkaa. Myös kasvutapa muuttuu matalammaksi ja kukkien tuottokyky alenee pohjoisemmaksi mentäessä. Koska kasvurytmi ja kasvimassan tuotantokyky vaihtelevat suuresti luonnonkannoissa, tarvitaan systemaattista valintaa, jotta saataisiin tasalaatuista geneettistä materiaalia siementuotannon, kukinta-ajan ja sadon suhteen.

Siemenet on puhdistettava ennen kylvöä lenninkarvoista esim. hankaamalla niitä 1 mm:n verkkoseulan läpi. Kultapiiskun siemenet tarvitsevat valoa itääkseen, joten ne kylvetään pintakylvönä. Taimikasvatuksessa siemenet kylvetään varhaiskeväällä tai syysistutusta varten kesällä 5 x 5 cm:n potteihin 3 - 6 siementä kuhunkin. Siementarve on n. 200 g/ha. Istutettavaksi taimet ovat sopivia 4 - 6 viikon kuluttua 5 - 8 cm:n pituisina. Koska taimet eivät ole arkoja keväthalloille, ne voi istuttaa toukokuunkin puolella. Istutustiheydeksi tasamaalla sopii 40 x 40 cm eli 6 kasvia/ m². Harjuviljelyssä istutetaan 5 - 6 tainta juoksumetrille. Suorakylvössä kylvetään 70 -100 siementä metrille, jolloin siementarve on n. 2 kg/ha. Jyräys kylvön jälkeen estää siementen häviämisen tuuleen. Ensimmäisenä kesänä kasvit muodostavat lehtiruusukkeen ja kukkivat toisesta kesästä lähtien.

Hoito

Luomuviljelyssä lannoitteena käytetään kompostia 2 - 4 kg/ m² ennen istutusta ja korjuun jälkeen elokuussa vielä 1 - 3 kg/ m² varmistamaan lehtiruusukkeiden kasvun. Suorakylvetty kultapiisku vaatii huomattavan paljon hoitoa, jotta rikkaruohot eivät saisi ylivaltaa. Tasamaaistutuksissa kitketään ja harataan ja liekitetään tarvittaessa. Harjuviljelyssä riittää 2 - 3 harausta ennen kukintaa ja korjuun jälkeen 1 - 2 harausta. Kaupallisessa tuotannossa perunaharjuviljely on tehokkain menetelmä mekaanisen harauksen ja sadonkorjuun ansiosta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota juolavehnän ja mataran poistamiseen ennen sadonkorjuuta.

Sadonkorjuu ja käsittely

Kultapiiskun nuppuvaiheen lopussa olevat kukkivat latvat korjataan heinäkuun puolivälissä ennen täyttä kukintoa. Jos kukat ovat ylikypsiä, pumpulimaiset siemenhaituvat heikentävät laatua. Sadonkorjuu tehdään sirpillä tai esim. heinänniittokoneella. Sänki saa jäädä 20 - 30 cm:n pituiseksi. Kuivatus tapahtuu korkeintaan 35 - 40 °C:n lämpötilassa. Varsien silppuaminen 5 - 8 cm:n pituiseksi nopeuttaa kuivatusta. Siementen nopean kehittymisen takia kuivatuksen on oltava nopea ja tehokas. Kuiva tavara voidaan pakata murskattuna paperisäkkeihin tai paalata. Hengityssuojaimia on hyvä käyttää sadonkorjuun ja käsittelyn aikana.

Satoisuus

Viljelyssä sadon määrä on 100 - 200 kg/aari, mikä vastaa 20 - 40 kg:n kuivasatoa aaria kohti. Tämä on 10 - 200 kertaisesti enemmän kuin luonnonkasvustoista kerätty sato. Kuivasta kasvustosta tutkitaan flavonoidipitoisuus, jonka pitäisi saksalaisten vaatimusten mukaan olla vähintään 1,5%.

Paremmista olosuhteista johtuen viljellyt kasvit kehittyvät nopeammin ja muodostavat enemmän kukkavarsia kuin luonnon kultapiiskut. Myös kukkien paino on korkeampi viljellyillä kasveilla: tutkimuksissa tuoreiden kukkavarsien paino oli villeillä kultapiiskuilla 6,6 g, kun taas viljeltyjen kultapiiskujen kukkavarret painoivat keskimäärin 21 g. Luonnon kultapiiskupopulaatioiden kasvu ja tuottavuus vaihtelevat erittäin paljon mm. ympäristöstä johtuvien olosuhteiden mukaan.

Lähteet: