Laventeli, viljelyohjeet

Käyttö ja markkinat

Laventelia käytetään koriste- rohto- ja maustekasvina sekä kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena. Se on myös hyvä hunajakasvi. Sitä viljellään laajalti mm. Ranskassa, Italiassa, Jugoslaviassa, Romaniassa, Unkarissa ja entisen Neuvostoliiton alueella. Pääasiassa sato käytetään eteerisen öljyn tislaukseen.

Lajikkeet

Laventelista on olemassa tähkälaventelin (Lavandula angustifolia, ennen nimellä Lavandula officinalis) lisäksi myös muita aitoja lajeja sekä epäaitoja hybridilajikkeita, joiden kukkasato on suuri mutta kukista saatavan eteerisen öljyn laatu huonompi kuin aitojen. Parasta eteeristä öljyä saadaan tähkälaventelin lisäksi lajista Lavandula stoechas (tupsupäälaventeli eli ranskanlaventeli).

Viljelyedellytykset

Laventeli tarvitsee lämpimän kasvupaikan, jollaisia Suomen oloissa ovat esim. ikkunalauta tai kasvihuone. Ikkunalla laventeli on viehättävä viherkasvi. Suurehkossa ruukussa kalkki- ja hiekkapitoisessa mullassa se viihtyy varsinkin, jos sitä suihkutetaan päivittäin. Ruukun voi viedä ulos lämpimimmän kauden ajaksi. Avomaalla laventeli ei todennäköisesti talvehdi eikä muutenkaan viihdy kylminä kesinä. Vain erittäin suojaisessa ja lämpimässä paikassa hiekkapitoisessa maassa havuilla suojattuna se saattaa selvitä talven yli. Suomessa laventelia kannattaa viljellä vain pienessä mitassa kotitarpeiksi.

Lisäys

Laventelin siemenet itävät huonosti ja hitaasti mutta parhaiten pimeässä. Siemenet kylvetään maalis-huhtikuussa ruukkuihin melko tiheään ja koulitaan niistä jatkokasvatukseen erillisiin ruukkuihin. Ulos laventelit voi istuttaa ilmojen lämmittyä 20 cm:n etäisyydelle toisistaan.

Laventeli talvehtii parhaiten viileässä kasvihuoneessa tai mahdollisesti myös ruukussa kellarissa. Talven yli selvinneistä taimista voi ottaa keväällä pistokkaita, jotka juurrutetaan kosteassa esim. muovihupulla peitettynä.

Sadonkorjuu ja käsittely

Laventelin pehmeitä nuoria n. 10 cm:n pituisia versoja voi korjata koko kesän. Jos kasvi ehtii kukkimaan, kukkaversot leikataan kuivattavaksi silloin, kun tähkä on puoliksi auki. Siellä missä kukkia kerätään eteerisen öljyn tislausta varten, sato korjataan kukinnan lopussa. Kukat kuivataan pimeässä n. +30 °C:n lämpötilassa. Syksyllä puutunutta osaa on jätettävä reilusti kasviin, jos haluaa sen selviävän talven yli.

Satoisuus

Kukkasatoa voidaan saada 0,3 kg/m², mikä kuivattuna vastaa 30 gramman neliösatoa.

Lähteet:

Seija Hälvä: Mausteita omasta maasta. Rauma 1986.
Ulla Lehtonen: Ullan maustekasvimaa. Keuruu 1989.
Ursula Pelttari: Ryytimaa. Juva 1995.