Sekä lehtiä että juuria on jo muinaisista ajoista kiitetty yskässä ja muissa rintataudeissa sekä pitkittyvässä vatsurissa. Sitä kutsuttiin käyttötarkoituksensa mukaisesti "yskäruohoksi". Juurta poltettu tupakan tapaan yskän parantamiseksi. Myös lehtiä on poltettu piipussa sulkuyskää ja hengenahdistusta vastaan.

Lehdet käytettiin teenä tai keiteenä keuhkotautien ja niihin liittyvien kuumeiden hoidossa.