Käyttö ja markkinat

Mäkikuisma ja särmäkuisma ovat pitkään käytössä olleita rohto- ja värikasveja. Rohtona käytetään kukkia (Flos hyperici) tai koko kukkivaa kasvia (Herba hyperici cum flore) tai öljyä (Hyperici oleum). Raaka-aine on paljolti luonnosta kerättyä, mutta viljelyn osuus on lisääntymässä. Särmäkuismaa voidaan viljellä samoilla ohjeilla kuin mäkikuismaa, mutta sen satoisuus on huonompi.

Lajikkeet

Mäkikuismasta on käytössä Puolassa jalostettu lajike Topaz.

Viljelyedellytykset

Mäkikuisma on melko vaatimaton maan laadun ja ravinteisuuden suhteen. Se menestyy parhaiten hyväkuntoisessa multavassa puutarhamaassa aurinkoisella paikalla. Luomuviljelyssä sopiva peruslannoitus on 3 - 4 kg kompostia neliölle (Galambosi) tai 35 - 45 kuutiota hehtaarille (Lääperi). Maan pH:n tulisi olla 5,6 - 6,3.

Lisäys

Sekä suomalaisen että ulkomaisen siemenen itävyys on vaihdellut hyvin paljon ollen 0 - 70 %. Siemenet voi kerätä itsekin luonnosta syyskuussa. Mäkikuisman voi kylvää suoraan kasvupaikalle tai käyttää taimikasvatusta. Keski-Euroopassa suositellaan syyskylvöä (4 kg/ha), mutta Suomessa sitä ei ole kokeiltu, koska on vaarana, että pienet siemenet huuhtoutuvat maasta sulamisvesien mukana. Suorakylvöä keväällä ei voi taas suositella suuren kitkemistyön takia. Siten taimikasvatus on Suomessa paras vaihtoehto. Koska siemenet ovat hyvin pieniä (9000 kpl/g), ne sekoitetaan esim. hienon hiekan kanssa tasaisen kylvön varmistamiseksi. Siementarve hehtaarille on n. 150 g. Kylvö tehdään huhti-toukokuussa potteihin 6 - 10 siementä kuhunkin. Taimet kasvavat istutuskuntoon 4 - 8 viikossa. Koska taimet kestävät lieviä keväthalloja, ne voi istuttaa ulos melko aikaisin. 60 cm:n riviväli ja 40 - 50 cm:n taimiväli on sopiva kuismalle. Harjuviljelyssä paras lehtisato saadaan istutustiheyden ollessa 6 tainta / metri.

Hoito

Rikkaruohontorjunta suoritetaan liekittämällä, kitkemällä tai haraamalla tarpeen mukaan. Varsinkin ensimmäisenä kasvuvuonna rikkaruohojen torjuminen on tärkeää. Uusien versojen kasvupisteissä voi esiintyä koisaperhosten aiheuttamia vaurioita kesäkuun alkupuolella.

Sadonkorjuu ja käsittely

Istutusvuonna mäkikuisma ei välttämättä kuki vielä ollenkaan; mahdollinen sato korjataan elokuussa. Toisena vuonna kasvuunlähtö on nopeaa, ja kukinta alkaa aikaisin. Ensimmäinen sato saadaan yleensä heinäkuun alussa, aurinkoisina kesinä jo kesäkuussa. Talteen otetaan joko vain kukinnot lyhyine varsineen tai kasvin koko maanpäällinen osa. Sänki on jätettävä vähintään 10 cm:n pituiseksi, jotta kasvien tyvellä olevat rönsyt eivät vaurioituisi. Korjuu tehdään käsin tai koneella. Seuraavat sadot saadaan 2 - 4 viikon kuluttua edellisestä. Kuivatuksen on oltava tehokas, jotta kukinnot pysyvät keltaisina eivätkä rusketu. Kuivatuslämpötilaksi sopii +35 oC. Kuivattu sato pakataan joko sellaisenaan tai murskattuna tiiviisiin valoa läpäisemättömiin säkkeihin.

Satoisuus

Ensimmäisen vuoden sato on 0 - 2 kg kuivattua kukkalatvusta aarilta. Toisesta vuodesta eteenpäin sato on 7 - 18 kg/a (Lääperi). Siemensato voi olla 3 - 6 kg/a.

Yrttitarhan tutkimusosiosta löytyy tietoa harjuviljelyn ja kasvitiheyden vaikutuksesta mäkikuisman ja särmäkuisman kasvuun ja satoon Suomessa.

Lähteet: