Maustemeiramin viljely

Käyttö ja markkinat

Meirami ei Suomessa kestä talvea, joten sitä kasvatetaan yksivuotisena, vaikka se luonnossa onkin monivuotinen puolipensas. Maustekasveista sitä viljellään Suomessa eniten tillin ja persiljan jälkeen, mutta silti kuivattua meiramia tuodaan ulkomailta vuosittain 4 - 6 tonnia. Eniten meiramia viljellään Egyptissä, Ranskassa, Romaniassa ja Unkarissa. Suomessa viljely tuotannollisessa mittakaavassa on kannattavaa vain maan eteläosissa. Luomuviljellyn maustemeiramin kilohinta on Suomessa kohtuullinen.

Lajikkeet

Maustemeiramista on olemassa kaksi eri muotoa: saksalainen ja ranskalainen. Saksalainen on pienilehtinen ja runsasnuppuinen, ranskalainen on puolestaan haaroittuneempi ja suurempi lehdiltään.

Viljelyedellytykset

Meirami on vaativa viljelykasvi. Sille sopii humuspitoinen vettä läpäisevä maa, jonka pH on 6,5 - 7,0. Se vaatii runsaasti lämpöä ja melko paljon ravinteita. Perulannoitukseksi sopii komposti 2 - 3 kg/m² (Galambosi) tai 40 - 60 kuutiota hehtaarille (Lääperi). Meiramia viljellään yksivuotisena, mutta sitä voi pienessä mittakaavassa yrittää talveuttaa kellarissa tai ikkunalla. Lämpöä vaativana kasvina meirami tuottaa parhaan sadon kasvihuoneessa. Avomaalla viljeltynä se vaatii taimikasvatuksen kunnollisen sadon saamiseksi. Myös rikkakasvien torjuminen on vaikeaa suoraan avomaalle kylvettäessä. Ikkunalla viljeltynä meirami on hauska amppelikasvi.

Lisäys

Koska meiramin siemenet ovat hyvin pieniä, niiden kylväminen onnistuu parhaiten hiekkaan sekoitettuna. Siementarve on vain 2 - 3 g/a, sillä grammassa on siemeniä n. 3500 kpl. Siemenet peitetään korkeintaan puolen sentin syvyyteen. Meiramin voi kylvää pieninä ryhminä potteihin (4 -10 siementä/potti) huhti-toukokuussa ja istuttaa ulos ilmojen lämmittyä. Istutettaessa meirami tarvitsee n. 20 - 30 x 25 - 40 cm:n taimivälit. Harvemmassa istutuksessa kasvit pysyvät terveempinä. Meiramin suuren lämmöntarpeen vuoksi musta muovi on viljelyssä eduksi. Muovikatteessa viljeltynä sopiva istutustiheys on 12 - 20 kpl/m² ja harjussa viljeltynä 10 -16 kpl/m². Kasvihuoneessa voidaan käyttää pohja- tai penkkiviljelyä tai kasvattaa meiramit ruukuissa: 3 - 5 litran ruukkuihin mahtuu 2 - 3 tainta.

Hoito

Koska meirami viihtyy ilmavassa maassa, haraaminen on hyväksi kasvulle. Harsopeitteestä on hyötyä kylminä öinä, mutta pitkään harsoa ei kannata pitää taimien päällä, sillä kosteassa meiramiin iskeytyvät helposti sieni- ja virustaudit. Myös sateisina kesinä ne saattavat olla yleisiä. Taimikasvatuksessa esiintyy usein taimipoltetta, joka voi olla peräisin kasvualustana käytetystä kompostista. Lehtilaikkutautia voi esiintyä sekä avomaa- että kasvihuoneviljelyssä. Huonovointiseen kasvustoon iskeytyvät helposti kirvat ja punkit. Sienitauteja voi torjua joko akuuttiin tarpeeseen tai ennakolta peltokortekeitekastelulla sekä myös tuhkalla. Laikkutaudin vioittaman kasvuston korjaaminen heti estää satotappioita.

Sadonkorjuu ja käsittely

Meiramista saadaan yleensä yksi sato, joka korjataan loppukesällä tai syksyn alussa silloin, kun nuppujen alimmat kukat ovat auenneet. Korjuu on parasta tehdä kuivalla säällä aamupäivällä, kun öljypitoisuudet lehdissä ovat korkeimmillaan. Varret leikataan 3 - 5 cm:n korkeudelta käsin tai saksilla. Koska kasvin karvaiset lehdet keräävät runsaasti pölyä ja hiekkaa, on huomioitava, että korjuukorkeus on pölyrajan yläpuolella. Meirami käytetään joko tuoreena tai kuivattuna. Kuivatuslämpötilaksi sopii +35 °C. Kuivatuksen jälkeen lehdet ja kukat erotetaan varsista ja murskataan joko käsin tai suurilla viljelyksillä puimakoneella. Kuivatuksessa ja jalostuksessa on hyvä käyttää hengityssuojaimia.

Satoisuus

Avomaalta saadaan tuoresatoa 35 - 90 kg/aari, mikä kuivattuna on 6 - 20 kg aarilta. Muovikatteista ja harjuista saadaan selvästi suurempi sato kuin katteettomalta tasamaalta. Puumalassa tehdyissä kokeissa saatiin satoa avomaalle istutetuista taimista kahdesta korjuukerrasta 0,95 kg/m² harjuun suoraan kylvetyistä siemenistä saatiin 0,44 kg/ m². Kasvihuoneesta satoa tulee kahdesta korjuusta 3 - 5 kg/m². Siemensatoa ei Suomessa saada lyhyen kasvukautemme takia.

Lähteet: