Käyttö ja markkinat

Nukula on monivuotinen lääkekasvi, josta käytetään rohdoksi korkean varren kukkiva latvaosa.

Lajikkeet

Nukulasta ei ole meillä jalostettuja lajikkeita, vaan myynnissä on eri alueilta kotoisin olevien kantojen siemeniä. Ainoa jalostettu lajike on Unkarista; se on nimeltään "Leonore".

Viljelyedellytykset

Nukula viihtyy moreenimaassa ja talvehtii hyvin Suomessa. Talvivaurioita on ilmennyt vasta 3 - 4 kasvukauden jälkeen, kun latvaosat on korjattu kaksi kertaa kesässä. Lannoitukseksi sopii 2 - 3 kg kompostia neliölle. Ennen istutusta on hyvä antaa ns. varastointilannoitus hitaasti liukenevilla lannoitteilla, kuten luujauheella tai biotiitilla. Liiallinen typpilannoitus nostaa kukkalatvojen korkeuden yli kahteen metriin.

Lisäys

Nukulaa lisätään siemenistä taimikasvatuksen kautta. Siemenet kylvetään keväällä potteihin 3 - 4 siementä kuhunkin. 4 - 5 viikon kuluttua taimet ovat valmiita istutettavaksi kasvupaikalleen.

Istutus tehdään tasamaalle. Ilman katetta viljeltäessä istutustiheys on 40 - 60 x 30 - 40 cm. Mustaan muoviin istutettaessa taimia mahtuu neliölle 4 - 6 kpl.

Hoito

Rikkaruohoja tarvitsee harata vain istutusvuonna; myöhemmin nukula tukahduttaa kasvullaan rikkaruohot. Mustamuoviviljelyssä ei ole rikkaruoho-ongelmaa, mutta kasvit tarvitsevat lisälannoitusta tyvelle muovin alle annettuna. Ensimmäisen korjuun jälkeen annetaan tarpeen mukaan lisälannoitukseksi kompostia 1 - 2 kg/ m² tai nopeavaikutteista kastelulannoitetta.

Mikkelin viljelykokeissa on havaittu varsiyökkösen tuhoja, mutta muilta tuholaisilta ja taudeilta on vältytty.

Sadonkorjuu ja käsittely

Satona korjataan nukulan kukkiva latva heinäkuussa, kun kasvi on täydessä kukassa.rohdoksi kelpaa 40 - 50 cm.n pätkä kukkalatvusta. Tätä alempana olevasta paksusta varresta ei ole hyötyä, sillä siinä on vaikuttavia aineita erittäin vähän, ja varressa olevien lehtienkin osuus on aika pieni. Istutusvuonna ei kerätä satoa; toisena ja kolmantena vuonna saadaan kaksi satoa. Toinen sato on tosin kukaton, ja sen vaikuttavien aineiden pitoisuudet ovat pienemmät.

Kasvien korkeudesta johtuen koneellinen korjuu on ongelmallista. Viljelykokeissa kukkalatvat on jouduttu leikkaamaan käsin, ja vasta käsinkorjuun jälkeen varsisto pystyttiin korjaamaan pois Haldrup-niittokonetta käyttäen. Jos leikkuupöytä pystytään nostamaan riittävän korkealle, voidaan välttyä käsinkorjuulta. Toinen korjuu syksyllä on helppo suorittaa koneella.

Leikattu kasvimassa kuivuu melko nopeasti 12 - 24 tunnissa. Silppuaminen on tarpeellista paksujen varsiosien vuoksi.

Satoisuus

Käyttökelpoista satoa on ensimmäisen korjuun latvasato ja toisen korjuun lehtisato. Toisen ja kolmannen vuoden kasvustojen keskimääräinen tuoresato oli Mikkelissä 200 - 400 kg aarilta, mikä kuivattuna on 40 - 100 kg/ a

Lähteet:

Bertalan Galambosi, Zsuzsanna Galambosi, Aarno Latvus, Matti Kaarlas: Uusien rohdoskasvien viljelytekniikka ja laatu. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja B, n:ro 19. Jyväskylä 1999.