Pihatähtimö

Stellaria media
Caryophyllaceae-heimo (Kohokkikasvit)

Vesiheinä
Kanannokkima, linnunruoho, maltsa, maltta, sianmaltsa

Natagräs, våtarv
Chickweed
Hühnerbiss

Piirroskuva suurempana
Valokuva

Yleiskuvaus

Pihatähtimö on vetinen, runsashaarainen, rento, yksivuotinen ruoho. Se on yksi kaikkein laajimmalle levinneistä kasveista. Pihatähtimön koti on Euroopan ja Aasian merten rannoilla, mutta sitä tavataan lähes kaikkialta, missä maataloutta harjoitetaan. Suomessa se kasvaa ihmisen toiminnan myötä levinneenä kulttuurikasvina asumusten lähellä mutta myös lehdoissa ja korvissa. Pihatähtimöllä voi olla useita sukupolvia vuodessa. Se on erittäin tehokas lisääntymään, sillä se pölyttää itse itsensä, eikä kukkien tarvitse olla edes auki pölyttyäkseen. Kukkia muodostuu lähes ympäri vuoden, ja siemenet voivat itää mihin aikaan vuodesta tahansa, enin osa kuitenkin keväällä. Suvun tieteellinen nimi Stellaria tulee latinan kielen tähteä tarkoittavasta sanasta "stella", joka viittaa kukkien muotoon. Lajinimi media tarkoittaa keskellä olevaa, mikä on ehkä viittaus kukkien keskinkertaiseen kokoon.

Jos vesiheinää kasvaa puutarhassa, voi olla tyytyväinen maan laadun suhteen. Se ilmentää humuspitoista viljavaa maaperää, jossa on riittävästi ravinteita. Vesiheinä haihduttaa maasta liiallista kosteutta ja käyttää liialliset nitraatit omaan kasvuunsa. Jotkut pitävät sitä pahana rikkaruohona, mutta todellisuudessa se ei ole kovinkaan haitallinen puutarhassa. Tosin porkkanoiden harventaminen tiheän vesiheinäkasvuston seasta ei ole mitään miellyttävää puuhaa.

 

Näköislajit

Suomessa kasvaa useita muitakin tähtimöitä, jotka kaikki ovat pihatähtimöstä poiketen monivuotisia. Heinätähtimö (Stellaria graminea) on koko maassa yleinen niittyjen laji. Lehtotähtimö (Stellaria nemorum) ja rannikoilla kasvava eteläinen kevättähtimö (Stellaria holostea) ovat suurikukkaisia kärpäspölytteisiä lajeja. Luhtatähtimö (Stellaria palustris) ja metsätähtimö (Stellaria longifolia) ovat Etelä- ja Keski-Suomessa melko yleisiä. Lisäksi Suomesta voi vielä tavata idänluhtatähtimöä (Stellaria fennica), lettotähtimöä (Stellaria crassifolia), pohjantähtimöä (Stellaria borealis) ja lähdetähtimöä (Stellaria alsine).

Pihatähtimön (Stellaria media) todellinen näköislaji on lehtoarho (Moehringia trinervia), jonka erottaa parhaiten pihatähtimöstä kolmisuonisten lehtiensä perusteella.  

Käyttö ravintona

Pihatähtimö on mieto salaattikasvi, joka sopii myös erilaisiin kasvismuhennoksiin. Lisäksi sitä voi kuivata ja jauhaa viherjauheisiin. Pihatähtimö sisältää melko paljon rautaa, ja sitä käytetäänkin anemian torjumiseen mm. sioilla, jotka pitävät kovasti sen mausta. Samoin vesiheinä on kanojen ja muiden siivekkäiden herkkua.

Käyttö rohtona

Pihatähtimöä on käytetty sisäisesti mm. hengitysteiden vaivoihin, reuman ja kihdin hoitoon, virtsatieoireisiin ja peräpukamiin sekä edistämään suoliston toimintaa. Ulkoisesti käytettynä kasvin puristemehu tai murskattu kasvi on tärkeä rohto haavojen, rohtumien ja ihottumien hoidossa. Ilmeisesti vaikuttavina aineina ovat pihatähtimön sisältämät pii ja kalium sekä rutiini. Muillakin tähtimöillä on samanlaisia rohdosvaikutuksia kuin pihatähtimöllä.

Muu käyttö

Kosmetiikassa pihatähtimöä voidaan käyttää mm. hauteisiin, naamioihin, kasvovesiin ja voiteisiin. Se sopii tuoreena kaikkiin ihon ärtymiin ja esim. väsyneille silmille ja kasvoille. Karheat kädet pehmenevät, kun niitä hieroo tuoreella pihatähtimöllä.

Kansanperinne