Lysimachia vulgaris
Primulaceae-heimo (Esikkokasvit)
Alpiheinä, alpiruoho, kalaheinä, kuisma, kuismaheinä, kuismankukka, kuismanpaiseheinä, matara, naiskuisma, puismaruoho
Strandlysing
Yellow loosestrife
Piirroskuva suurempana
Valokuva
Ranta-alpi on kosteilla paikoilla viihtyvä monivuotinen ruohokasvi, joka kuuluu alkuperäiseen kasvilajistoomme. Sitä voi tavata rannoilta, korvista, märistä lehdoista ja joutomailta aina Lapin eteläosiin saakka. Voimakkaan rönsyilynsä ansiosta se leviää laajoiksi kasvustoiksi, ja jo aivan pienetkin siementaimet kasvattavat rönsyjä. Punaruskea haaraton varsi on usein täplikäs. Sille voi kertyä korkeutta jopa 160 cm. Ruodittomat ehytlaitaiset lehdet sijaitsevat varren ympärillä säteittäisesti 3 - 4 yhdessä kiehkurassa. Kirkkaankeltaiset kukat avautuvat lehtihankaisiin latvaterttuihin heinä-elokuussa. Valossa kasvavat yksilöt ovat suurempikukkaisia, ja ne ovatkin pääosin hyönteispölytteisiä. Kukissa ei ole mettä, mutta runsas siitepöly houkuttelee mm. mehiläisiä. Pienempikukkaiset varjoisan paikan kasvit ovat itsepölytteisiä. Hedelmät ovat pallomaisia kotia.
Ranta-alpia on helppo viljellä puutarhassa, ja se kilpailee koristeellisuudessa perennana viljellyn tarha-alpin (Lysimachia punctata) kanssa ja voisi aivan hyvin korvata tämän. Molemmat kasvit ovat vaatimattomia ja hoitamattakin menestyviä. Myös luonnonvarainen terttualpi (Lysimachia vulgaris) sopii kasvatettavaksi puutarhassa esim. lammikon reunalla. Luonnossakin se viihtyy kosteilla paikoilla menestyen koko maassa. Sen pienet kukat ovat tiheinä sylinterimäisinä terttuina lehtihangoissa. Suikeroalpi (Lysimachia nummularia) on yleisimmin kasvatettu suvun kasveista. Sillä on suikertava maanmyötäinen kasvutapa ja kasvin kokoon nähden suuret lehtihankaiset keltaiset kukat. Suikeroalpia tavataan luonnostakin puutarhakarkulaisena eteläisestä Suomesta.
Alpien Lysimachia-suvun nimestä on erilaisia arveluita. Se voi olla johdos Aleksanteri Suuren sotapäällikön Lysimakhoksen nimestä tai samannimisestä antiikin ajan lääkäristä.
Ranta-alpia ei ole käytetty rohtona juurikaan Suomessa, mutta Keski-Euroopassa sen käyttö on osattu. Rohdoksi kerätään loppukesän lehtiä ja kukkia. Sisältämiensä parkkiaineiden, glykosidien ja saponiinien ansiosta ranta-alpilla on limakalvoja supistava ja haavoja parantava vaikutus. Silmävaivoja on hoidettu kasvista valmistetulla vedellä.
Terttualpia on käytetty Keski-Euroopassa keripukkia torjumaan sekä verenvuotoihin ja kuumeeseen.