Käyttö ja markkinat

Saksankirveliä on viljelty kotipuutarhoissa satoisana ja talvenkestävänä yrttinä, mutta kaupallista käyttöä sillä ei juuri ole ollut. Nyt elintarviketeollisuuskin on kuitenkin alkanut kiinnostua tästä aniksenmakuisesta kasvista sen viljelyvarmuuden ja hyvän laadun vuoksi. Maailmanmarkkinoilla saksankirveliä ei ole saatavissa.

Viljelyedellytykset

Saksankirveli viihtyy ravinteikkaassa, syvämultaisessa ja tasaisen kosteassa maassa. Raskaillakin mailla se menestyy hyvin, mutta kuivuutta ja liian tiivistä maata se ei kestä. Jatkuvassa suorassa auringonpaisteessa kasvu kärsii. Luonnonmukaisessa viljelyssä sopiva kompostimäärä on perustusvaiheessa 3 - 5 kg/ m² tai 40 - 60 kuutiota hehtaarille (Lääperi). Sopiva maan pH on 5,9 - 6,4. Saksankirveli talvehtii yleensä erittäin hyvin.

Lisäys

Saksankirveliä lisätään juurakoita jakamalla tai siemenistä. Jos haluaa nopeasti satoa tuottavan kasvin, kannattaa tehdä istutus taimesta tai jaetusta juurakosta. Saksankirveli tuottaa myös itse helposti pikkutaimia, jos sen annetaan siementää.

Lisäystä varten siemenet on kerättävä tummanruskeina ja kylvettävä heti syksyllä syys-lokakuussa. Kylvön voi tehdä laatikoihin tai ruukkuihin, jotka jätetään ulos lumen tai harsojen alle talveksi. Kylvösyvyys on 1,5 - 2 cm. Siemenet itävät seuraavana kesänä, ja syksyllä taimet voidaan istuttaa lopulliselle kasvupaikalleen. Jos siemenet kylvetään suoraan lopulliselle kasvupaikalleen, on hyvä jättää vähintään 50 cm:n rivivälit. Käsin satoa korjattaessa 80 - 90 cm:n rivivälit ovat sopivat. Talvella ostetut siemenet täytyy kylmäkäsitellä kosteaan hiekkaan haudattuna +2 - 5 °C:ssa 2 - 3 kuukautta. Ensimmäisten siementen alettua itää ne kylvetään joko suoraan avomaalle tai esim. 7 x 7 cm:n turvepotteihin 3 - 6 kpl kuhunkin.

Syyskylvetyt siemenet taimettuvat toukokuun puolenvälin jälkeen. Keväällä potteihin kylvetyt taimet ovat 1 - 2 kuukauden kasvatuksen jälkeen valmiita istutettaviksi lopulliselle kasvupaikalleen. Kotipuutarhassa taimet voi istuttaa 3 - 4 kpl:een ryhmiin (yksi ryhmä tuottaa satoa riittävästi suurellekin perheelle) ja kaupallisessa viljelyssä 50 - 70 cm:n taimi- ja rivivälein. Musta muovikate helpottaa rikkaruohojen torjuntaa suuremmilla viljelmillä. Muoviin taimet istutetaan neljä tainta neliölle. Jos muovia ei käytetä, tasamaaviljelyssä tarvitaan jotain orgaanista katetta juuristoalueelle, jotta pinnanmyötäinen juuristo ei pääse kuivumaan. Riittävän paksu kate torjuu myös tehokkaasti rikkaruohot.

Hoito

Liekityksiä, harauksia ja multauksia tehdään aina rikkaruohojen ilmestyttyä. Ensimmäisen vuoden huolelliset hoitotyöt vähentävät seuraavien vuosien työmäärää. Saksankirveli tarvitsee riittävästi vettä, joten poutakausina sitä on varauduttava kastelemaan. Syksyllä kasvusto on syytä leikata alas. Lisälannoituksena annetaan keväisin sekä korjuun jälkeen 1 - 3 kg kompostia neliölle. Samalla paikalla saksankirveliä suositellaan viljeltäväksi 4 - 8 vuotta.

Sadonkorjuu ja käsittely

Lehtiä voi korjata suurimman osan vuotta eli huhtikuulta marraskuulle. Ensimmäisenä vuonna korjuu kannattaa jättää tekemättä tai tehdä säästeliäästi, jotta juuristo ehtisi vahvistua. Toisesta vuodesta lähtien lehtiä voi kerätä 3 - 4 viikon välein. Lehtisato on syytä kerätä ennen kasvin kukkimista. Jos korjuu viivästyy, paksut ja pitkät varret vaikeuttavat kuivatusta ja jälkikäsittelyä. Siemensatoa tarvittaessa osa kasvustosta jätetään korjaamatta. Siemenet kerätään käsin.

Korjatut lehdet säilyvät nippuina kylmiössä muutaman vuorokauden, kun varret on pantu veteen. Tuorekäyttö on saksankirvelille suositeltavinta, sillä kuivatus hävittää suurimman osan aromeista. Jos kuitenkin käytetään kúivatusta, sato kuivataan välittömästi +35 °C:n lämpötilassa.

Satoisuus

Yhdestä kasvista saadaan kasvukauden aikana 1 - 4 kg tuoretta lehtisatoa. Kasvusto uusiutuu hyvin, kun sitä leikataan säännöllisesti. Siemensatoa yhdestä kasvista voidaan saada 20 - 120 g kasvukaudessa. Lääperin mukaan ensimmäisen vuoden sato syyskylvetystä saksankirvelistä on tuoreena 0 - 10 tn/ha, kuivattuna 0 - 2 tn/ha ja lajiteltuna 0 - 1,5 tn/ha. Toisena vuonna vastaavat sadot ovat 13 - 27, 2,6 - 5,3 ja 2 - 4 tn/ha.

Lähteet:

Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely, Helsinki 1995.
Bertalan Galambosi: Suomalaisen ouzon maun antaja. Puutarha 11/94, s. 606-608.
Bertalan Galambosi: Luonnonmukainen yrttiviljely. Helsinki 1993.
Seija Hälvä: Mausteita omasta maasta. Rauma 1986.
Ulla Lehtonen: Ullan maustekasvimaa. Keuruu 1989.
Veli-Matti Lääperi: Rohdos- ja maustekasvit, Tuotannollisen luonnonmukaisen viljelyn ohjekirja. Porvoo 1995.
Ursula Pelttari: Ryytimaa. Juva 1995.