Suomyrtti

Myrica cale
Myricaceae-heimo (Suomyrttikasvit)

Lutikkaruoho, Merihumala, Pursurahka, Pyöräruoho, Rahka, Rantahumala, Rantapursu, Suonpursu, Suorahka, Urpi

Pors
Bog myrtle, Sweet gale
Gagelstrauch

Piirroskuva suurempana
Valokuva

Yleiskuvaus

Suomyrtti on matala alle metrin korkuinen voimakastuoksuinen pensas, jota voi tavata lähinnä merien ja järvien rannoilta; ei niinkään soilta. Sisämaassa sitä kasvaa eniten Etelä-Savossa ja Etelä-Hämeessä. Sisämaan kasvustot lienevät muinaisen merenrantavaiheen jäännöksiä. Kasvin pääasiallinen uudistuminen tapahtuu maarönsyjen avulla, joita kasvattamalla se leviää tiheiksi pensastoiksi ja pystyy tehokkaasti säilyttämään valtaamansa kasvupaikat. Rönsyjä tuottava isäntäkasvi voi olla tuhansien vuosien ikäinen. Turvatakseen juuriston hapensaannin suomyrtti kasvattaa juurinystyröistä ylöspäin kasvavia pikkujuuria. Mitä kosteampi on kasvualusta, sitä enemmän on juurinystyröitä. Juurinystyröissä elää ilmakehän typpeä sitova sädesieniä.

Kukinta tapahtuu aikaisin keväällä ennen lehtisilmujen aukeamista. Vaikka suomyrtti on periaatteessa kaksikotinen, joskus voi tavata myös yksilöitä, joissa on sekä emi- että hedekukat. Pölytys tapahtuu tuulen avulla. Luumarjahedelmissä on ilmavaa solukkoa, jonka ansiosta ne pystyvät kellumaan vedessä jopa yli vuoden. Kellumalla Ruotsin puolelta kasvi on Suomeen saapunutkin ehkä n. 10000 vuotta sitten. Turvealustalla siemenistä eivät juurikaan pysty kehittymään taimiksi.

Suomyrtille kaavaillaan nykyisin käyttöä leikkovihreänä kukkakimpuissa sekä myös tuholaistorjunnassa. Yrttitarhan tutkimusosiossa on tietoa kasvin haihtuvan öljyn pitoisuudesta ja koostumuksesta. Suomyrtti sopii myös koristepensaaksi kosteaan puutarhan osaan, missä se kasvaa tuuheaksi. Tuoksu korvaa osaltaan syysvärityksen puuttumista. Nimen myrtti-osa johtuukin kasvin voimakkaasta tuoksusta.

Käyttö ravintona

Sisältämiensä aromaattisten yhdisteiden sekä karvasaineiden vuoksi suomyrttiä on hyödynnetty oluen mausteena ennen humalan käyttöönottoa. Suomyrtillä on saatu hyvä maku ja humalluttava vaikutus olueeseen, mutta jälkivaikutuksena on ollut voimakas päänsärky. Muinaiset sotasankarit saattoivat raivota hullun lailla suomyrttiolutta juotuaan. Lehtiä ja varsia on käytetty myös liköörien maustamiseen, ja nykyisinkin suomyrtti kuuluu mm. latvialaiseen Riian Balsamin reseptiin.

Käyttö rohtona

Suomyrtti oli ennen tärkeä lääkekasvi, ja sitä sai ostaa Euroopan apteekeista nimellä "Herba Myrti Trabantini". Rohdolla parannettiin mm. vatsa- ja sydänsairauksia. Suomyrttiöljyllä hoidettiin rohtumia ja syyhyä. Nykyisin kasvia ei suositella käytettäväksi sen myrkyllisyyden vuoksi.

Varoitukset

Suomyrtti on myrkyllinen, eikä sen käyttö ole suositeltavaa ainakaan sisäisesti.

Muu käyttö

Suomyrtin oksista tehdyllä lehtikeitteellä on torjuttu koita ja muita syöpäläisiä. Kuorta on käytetty parkitsemiseen. Tuoreista lehdistä saadaan alunan kanssa keltaista väriä.