Tarha-ajuruohon viljely

Käyttö ja markkinat

Timjami on tärkeä mauste- ja rohdoskasvi. Siitä tislattua eteeristä öljyä käytetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Eniten timjamia kasvatetaan Espanjassa, Ranskassa, Saksassa ja Englannissa ja kulutetaan puolestaan Yhdysvalloissa (n. 1000 t/v). Eteeristä öljyä kasvista tislataan 10-15 t/v. Suomeen tuodaan vuosittain muutamia tonneja kuivattua timjamia.

Tarha-ajuruohoa eli timjamia viljellään yleensä yksivuotisena, koska sen talvehtiminen on epävarmaa ja onnistuu lähinnä vain Etelä-Suomessa. Se menestyy parhaiten kuivahkossa, kevyessä, hyvin muokatussa ja kalkitussa runsasravinteisessa maassa aurinkoisella kasvupaikalla. Sopiva lannoitus on 4-5 kg kompostia neliölle. Timjami käy hyvin koristekasviksi kivikkoryhmiin ja ruukkukasviksi ikkunalle tai parvekkeelle. Sitä viljellään myös kasvihuoneessa.

Timjamia lisätään siemenistä, pistokkaista, taivukkaista (itsestään juurtuneista maahan painuneista oksista) tai kasveja jakamalla. Siemenet kylvetään toukokuussa turveruukkuihin (5 x 5 cm) muutama siemen kuhunkin. Siemenet itävät parhaiten valossa peittämättä. Taimikasvatusaika on 4-5 viikkoa. Avomaalla istutustiheydeksi sopii 30 x 30 cm. Muovikatteen käyttö on eduksi viljelyssä; siihen taimet istutetaan 9-12 kpl/m². Harjuissa sopiva istutustiheys on 6-10 kpl metrille yhteen tai kahteen riviin istutettuna. Timjami voidaan myös kylvää avomaalle suoraan, mutta tällöin kehittyminen on paljon hitaampaa ja sato pienempi. Se kylväytyy itsestäänkin ja saattaa säilyä pitkään samalla kasvupaikalla, vaikka ylitalviset yksilöt kuolevatkin. Varmimmin timjamin saa kotioloissa säilymään talven yli ottamalla sen syksyllä ruukkuun ja talveuttamalla valoisassa ja viileässä paikassa. Keväällä siitä voi ottaa pistokkaita juurtumaan.

Rikkakasvit kitketään ja maa harataan tarvittaessa. Jos kasvuston halutaan säilyvän seuraavaan vuoteen, se on hyvä kattaa maan routaantumisen jälkeen. Viimeistään keväällä lumen sulaessa kasvit on syytä suojata auringonpaahteelta, sillä versosto kuivuu herkästi.

Sato korjataan yhdellä kertaa juuri ennen kukintaa tai kukinnan alkaessa käyttäen terävää veistä tai suurilla aloilla leikkuukonetta. Kasvustoon jätetään 5-10 cm:n sänki. Elokuun jälkeen kasvustoa ei pitäisi leikata, jos sen halutaan talvehtivan. Matalaan kasvustoon kertyy helposti pölyä, joten suojainten käyttöä suositellaan kuivattujen yrttien käsittelyssä.

Koska timjami tarvitsee lämpöä, sadot vaihtelevat vuosittain kesän sääolojen mukaan. Muovikatteessa kasvatetuilla kasveilla sato on ollut Mikkelissä 0,3 - 1,8 kg/ m². Harjuviljelyssä sadot ovat olleet samaa luokkaa. Talvehtineen kasvuston sato saattaa olla hieman yksivuotisen satoa korkeampi.

Bertalan Galambosi: Mauste- ja rohdosyrttien luonnonmukainen viljely, Helsinki 1995.

Bertalan Galambosi: Luonnonmukainen yrttiviljely. Helsinki 1993.

Seija Hälvä: Mausteita omasta maasta. Rauma 1986.

Ulla Lehtonen: Ullan maustekasvimaa. Keuruu 1989.

Ursula Pelttari: Ryytimaa. Juva 1995.