Käyttö ja markkinat

Värimintun lehtiä käytetään teeaineksena ja mausteena sekä rohtona mm. ruuansulatus- ja hengitystievaivoihin. Lisäksi värimintut ovat kauniita ja kestäviä perennoja ja hyviä leikkokukkia maljakossa.

Lajikkeet

Luonnonvaraisia väriminttuja ovat punaväriminttu (Monarda didyma) ja preeriaväriminttu (Monarda fistulosa). Näiden risteytymänä ovat syntyneet tarhavärimintut lukuisine jalostettuine lajikkeineen. Mauste-, tee- ja rohtokasvina käytetään lähinnä punaväriminttua. Harvemmin viljeltyjä ovat liilan väriset sitruuna- (Monarda citriodora), vuori- (Monarda austromontana) ja pikkuväriminttu (Monarda punctata).

Viljelyedellytykset

Värimintut viihtyvät parhaiten syvämultaisessa runsasravinteisessa maassa auringossa tai puolivarjossa.

Lisäys

Lisäys tapahtuu jakamalla vanhoja kasveja tai keväällä pistokkaista. Siemenistä lisätyt kasvit saattavat olla vaihtelevan värisiä, joten siemenlisäys sopii vain jalostamattomille luonnonvaraisille lajeille.

Hoito

Värimintut viihtyvät muutaman vuoden samalla paikalla mutta tarvitsevat uudelleenistutuksen, kun kasvuston keskiosa alkaa näyttää paljaalta. Liian kuivalla ja aurinkoisella paikalla väriminttuihin saattaa helposti iskeä härmäsieni.

Sadonkorjuu ja käsittely

Lehtiä voi ottaa käyttöön pitkin kesää. Rohdoksi kasvi kerätään kukkivana.

Lähteet