yrttitutkimus

Suomessa kasvatetun lipstikan kasvu, sato ja haihtuva öljy


Johdanto

Lipstikka (Levisticum officinale) on kookas, karvaton, monivuotinen yrtti, joka kasvaa jopa 2,0 - 2,5 metriä korkeaksi. Se on kotoisin Kaakkois-Aasiasta (Iranista) ja Etelä-Euroopasta. Kaikki kasvinosat ovat voimakkaan aromaattisia. Lipstikkaa viljellään lehtien, juurten ja siementen vuoksi sekä haihtuvan öljyn takia. Siemenistä tuotetaan n. 300 kg ja juurista n. 500 kg haihtuvaa öljyä vuosittain. Päätuottajamaat ovat Saksa, Unkari, Alankomaat, Puola ja Belgia.

Lipstikkaa viljeltiin Puumalassa Etelä-Suomessa vuosina 1984 - 1989. Artikkelin ovat kirjoittaneet Zsuzsanna Szebeni-Galambosi ja Bertalan Galambosi, ja se on ilmestynyt julkaisussa Journal of Essential Oil Reserch, 4, (Jul/Aug 1992), pp. 375 - 380.

Tulokset ja johtopäätökset

Kasvu

Lipstikan kasvu oli melko tasaista joka vuosi. Kasvit talvehtivat hyvin eikä tuhoja havaittu neljän tutkimustalven aikana, vaikka yhtenä talvena pakkasta oli jopa -38°C. Kasvu ja talvehtiminen onnistuivat hyvin Lapin Kittilässäkin vuosina 1988 - 1989 ja 1989 - 1990.

Istutusvuonna kasvien korkeus oli 50 - 70 cm ilman kukkavarsia mitattuna ja myöhempinä vuosina 2,0 - 2,5 m. kukkivat kasvit tuottivat itävää siementä itävyysprosentin ollessa keskimäärin 68%. Varsinaisia tauteja tai tuholaisia ei havaittu koeaikana paitsi luteita (Lygus sp.), jotka alensivat siementen elinkykyä ja joinakin vuosina myös lehtien laatua. Silloin tällöin havaittiin yökkösperhosten toukkia juuristossa.

Lehtisato

Tuore lehtisato oli ensimmäisenä vuonna noin 0,5 kg/m². Toisena vuonna sato vaihteli 2,5 - 3,9 kg/m² välillä kesän kuivuudesta ja hyönteistuhoista riippuen. Normaalisti kasvaneet 2-3 -vuotiaat lipstikat antoivat neljä lehtisatoa kesässä. V. 1989 suurin osa kokonaissadosta saatiin toisesta korjuusta, jolloin mukana oli kukkavarsia. Arvottomien kukkavarsien osuus oli lähes 50%, kun taas lehtien osuus muina korjuukertoina oli lähes 80%. Tuoreiden lehtien kosteuspitoisuus oli n. 90%, mutta se laski kasvukauden loppua kohti. Neljällä korjuukerralla ei ollut haitallista vaikutusta kasvien talvehtimiseen, mutta ne tarvitsivat lisälannoitusta.

Juurisato

Kuten oli odotettavissa yksittäisten juurten paino kasvoi kasvien vanhetessa. Nopea lisäys juurien painossa havaittiin toisen ja kolmannen vuoden välillä. 3 - 5 -vuotiailla kasveilla oli hyvin kehittyneet paksut juurakot, joissa oli yleensä 0,5 - 0,8 metriä pitkiä juuria. Myytäväksi sopivat juurakot voidaan korjata kolmantena tai neljäntenä vuonna. Tässä vaiheessa juurten paino pitäisi olla 2,0 - 2,5 kg tuoreena tai 0,5 - 0,6 kg kuivattuna. Tuoreena nostetun juuren kosteuspitoisuus on tavallisesti n. 70 - 72%.

Juurten öljypitoisuus

Juurten öljypitoisuus vaihteli 0,12 - 1,36% riippuen kasvin iästä ja kehitysasteesta. Kesäkuussa ja elokuussa istutettujen kasvien välillä ei ollut selviä eroja öljypitoisuudessa. Öljy sisälsi ftalideja, monoterpeeni-hydrokarboneita, hapettuneita monoterpeenejä ja alifaattisia hydrokarboneita. Ligustiliidi oli öljyn pääkomponentti kaikissa ryhmissä. Yksivuotiaisssa juurissa ftalidien määrä oli merkittävästi korkeampi (64%) kuin vanhemmissa juurissa. Toinen juurten pääyhdiste oli 1-pentyyli-sykloheksaani-1,3-dieeni, jota löydettiin vain häivähdys lehtien öljystä. Juurten öljykoostumus niillä kasveilla, joiden lehdet oli leikattu kesken kasvukauden (3.6.), erosi selvästi vahingoittamattomien kasvien juurten öljykoostumuksesta. Lehtien korjaaminen johti ftalidien määrän lisääntymiseen juuressa ja beta-fellandreenin sekä terpinoleenin määrän vähentymiseen.

Lehtien öljypitoisuus

Lipstikan lehdet sisälsivät 0,16 - 0,31% eteeristä öljyä. Korkein öljypitoisuus oli Kittilän ja Unkarin kokoomanäytteissä. Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa öljypitoisuuden on todettu vaihtelevan 0,1 - 0,45 %:in välillä. Öljyn pääkomponentit olivat alfa-terpinyyliasetaatti (n. 60%) ja beta-fellandreeni (n. 20%). Ftalideja löydettiin vain hitunen. Lehdistä tislatussa öljyssä ftalidien määrä oli korkeampi. Muita lehtien öljyn komponentteja olivat monoterpeeni-hydrokarbonit, germakreeni D, geranyyliasetaatti, tymoli ja karvakroli. Kahta jälkimmäistä löydettiin nyt ensimäisen kerran lehtien öljystä. Tymolia on aikaisemmin löydetty juurten sisältämästä eteerisestä öljystä. 1-pentyyli-sykloheksaani-1,3-dieeniä, joka oli pääkomponentti lipstikan juuriöljyssä, löydettiin vain häivähdys lehtien öljystä.