Ocimum basilicum
Lamiaceae-heimo (Huulikukkaiskasvit)
Basilika
Sweet basil
Basilienkraut
Piirroskuva suurempana
Valokuva
Basilika on yksivuotinen pensasmainen ruoho, jolla on pienet valkoiset tai punertavat kukat haarojen latvakiehkuroissa. Basilikan kotiseutu on Intiassa, missä sitä pidetään kasveista pyhimpänä. Hindujen pyhä basilika on laji Ocimum sanctum; intialaiselta nimeltään Tulsi tai Tulasi. Sitä on istutettu temppeleiden sisäänkäyntien ympärille ja uhrattu jumalille. Vainajien käsittelyssä basilikalla on ollut tärkeä merkitys paitsi Intiassa myös Egyptissä, missä pyramideista on löydetty jäänteitä basilikasta. Lännemmäksi Aasiaan ja Eurooppaan levittyään basilikasta tuli toisaalta pahuuden mutta toisaalta ilon ja onnen vertauskuva. Muista itämaisista yrteistä poiketen basilika menestyy lähes kaikkialla Euroopassa, vaikka onkin erittäin hallanarka ja kärsii kylmyydestä jo +5oC :ssa. Laji Ocimum basilicum on basilikoista parhaiten tunnettu ja vaihtelevin. Siitä on olemassa kymmeniä eri alalajeja ja lajikkeita, Sisältämiensä haihtuvien öljyjen perusteella basilikalajikkeet voidaan jakaa eri tyyppeihin, joista voi löytää aromiltaan mm. aniksen, kanelin, sitruunan, timjamin sekä hedelmän makuisia lajikkeita. Basilikan suvun nimi tulee kreikankielisestä sanasta "basileus", kuningas. Sitä onkin sanottu kuninkaiden yrtiksi. Toinen selitys on, että basilikan nimi juontuu sanasta basiliski!
Basilikan maku on pehmeä ja muille mausteille tilaa antava. Se on hyvä mauste korvaamaan suolaa ja pippureita. Vaikka basilikaa pidetään ennen kaikkea tomaattiruokien mausteena ja valkosipulin seuralaisena, se sopii lähes kaikkeen maustamiseen. Sitä voi käyttää salaatteihin, papu-, herne-, peruna-, sieni-, kala- ja liharuokiin sekä myös leivonnassa. Basilikaa voi käyttää myös juomiin. Itämailla siemeniä lisätään mehuihin, joissa ne turpoavat ja vaikuttavat piristävästi pureskeltuna. Chartreuse-likööriinkin käytetään basilikan siemeniä. Basilikan oksat sopivat hyvin lisättäväksi viinietikka- tai ruokaöljypulloon makua antamaan.
Suomalaiset kansanparantajat eivät ole basilikaa tunteneet, mutta apteekeissa on ollut myynnissä basilikasta tehty yleissalva eli kuningassalva (unguentum basilicum nigrum). Etelämpänä basilikaa on käytetty sydäntä vahvistavana ja masennusta lievittävänä rohtona. Basilikan eteerinen öljy sisältää mm. eugenolia, tymolia ja linalolia; se vaikuttaa antiseptisesti, kouristuksia laukaisevasti, ruuansulatusta edistävästi ja virkistävästi. Basilikan suolistoa tasapainottavia ja ruuansulatusta edistäviä vaikutuksia voi hyödyntää paitsi maustekäytössä myös hauduttamalla kasvista teetä. Basilikasta tehty keite lisättynä kylpyveteen vaikuttaa virkistävästi.
Basilikasta tislattua öljyä käytetään hajuvesi-, saippua- ja lääketeollisuudessa korvaamaan resedan tuoksua. Kotipuutarhassa basilikaa voi käyttää karkotekasvina torjumaan tuholaisia. Parvekkeella ja ovenpielissä basilika estää kärpäsien tuloa sisälle.