Käyttö ja markkinat

Etelä- ja Keski-Euroopassa isohirvenjuurta viljellään rohtokasvina sekä alkoholiteollisuuden mausteeksi. Suomessa markkinat ovat pienet. Koristekasviksi isohirvenjuuri sopii kuitenkin erittäin hyvin.

Viljelyedellytykset

Sopiva maaperä isohirvenjuuren rohdosviljelyyn on kuohkea ja kosteutta pidättävä hieta-moreenimaa. Raskailla mailla juurten nosto ja pesu on työlästä. Sopiva lannoitetaso isohirvenjuurelle on 2 - 3 kuutiota karjanlantakompostia aarille. Viljely viherlannoituksen tai runsasta peruslannoitusta tarvitsevien kasvien jälkeen on myös mahdollista. Hyviä esikasveja ovat viljat ja vaativat vihannekset. Isohirvenjuuri on myös itse hyvä esikasvi, sillä se ei kuluta maan ravinteita ja jättää maahan hyvän mururakenteen. Sen ei kuitenkaan pidä antaa kylväytyä itsestään. Sopiva pH kasville on 5,8 - 6,3.

Lisäys

Isohirvenjuuren voi esikasvattaa joko avomaalla tai kasvihuoneessa tai sen voi kylvää suoraan kasvupaikalleen rikkaruohottomaan maahan. Itämisaika on 10 - 40 vrk. Suorakylvö tehdään mielellään syksyllä, sillä kevätkylvö voi hidastaa seuraavan vuoden kukintaa ja siirtää sadonkorjuun kolmanteen vuoteen. Koska siemenet itävät parhaiten valossa ja 15 - 20 °C:n lämpötilassa, suorakylvö voi tuottaa vaikeuksia. Jos esikasvatus tapahtuu avomaalla, siemenet kylvetään kasvukauden päätyttyä tiheänä kylvönä viidesosalle lopullista viljelypinta-alaa 25 - 30 cm:n rivivälein tai suurilla aloilla 3-riviharjuun. Taimettuminen tapahtuu keväällä touko-kesäkuussa. Seuraavana syksynä taimet nostetaan ylös ja istutetaan lopullisille kasvupaikoilleen esim. 2-riviharjuun n. 40 cm:n taimivälein. Kasvihuone-esikasvatuksessa siemenet kylvetään myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä kennoihin 3 - 4 kpl kuhunkin. Istutus tehdään kesä-heinäkuussa hyvin muokattuun peltoon. Kasvihuoneessa esikasvatetut taimet tuottavat parhaat taimet ja suurimman sadon.

Hoito

Ensimmäisenä vuonna kasvien kasvu on hidasta ja ne muodostavat vain lehtiruusukkeen. Suorakylvetyt ja avomaalla esikasvatetut viljelmät vaativat huolellisuutta rikkaruohojen torjunnassa. Liekitykset on tehtävä ennen taimettumista toukokuussa. Kun suorakylvetyt taimet ovat 15 - 20 cm:n korkuisia, harjut mullataan, ja multauksia toistetaan tarpeen mukaan. Tuholaisista lehtikirvat voivat aiheuttaa lehtivioituksia.

Sadonkorjuu ja käsittely

Toisen kasvukauden syyskuun lopulla kasvuston varret niitetään mahdollisimman alhaalta ja juurisato nostetaan. Suurilla aloilla käytetään juuresten nostokonetta. Varsijätteet leikataan irti juuriosasta ja juuret pestään esim. pesurummussa. Turvemailta ja raskailta savimailta korjatun sadon pesu voi olla erittäin hankalaa. Jos korjuu ei ole mahdollista toisen vuoden syksyllä, se tehdään aikaisin seuraavana keväänä. Kolmannen vuoden viljely ei ole kannattavaa vähäisen sadonlisäyksen vuoksi. Jos juuria ei käytetä tuoreena, ne kuivataan 40 - 60 °C:n lämpötilassa. Kuivatuksen jälkeen juuret pakataan kokonaisina tai murskattuina ilmatiiviisiin ja kosteuden pidättäviin säkkeihin. Jos lehtisadolle on käyttöä, se korjataan ennen kukintaa.

Satoisuus

Tuore pesty juurisato hehtaarilta on n. 10 - 15 tonnia, mikä vastaa 7 - 10 tonnin kuivasatoa. Siemensato on n. 120 kg/ha.

Lähteet: