Lehtosinilatva

Polemonium caerulea
Polemoniaceae-heimo (Sinilatvakasvit)

Sinilatva

Blågull
Jacob´s Ladder

Yleiskuvaus

Lehtosinilatva on monivuotinen suoravartinen ruoho, jolla on suomenkielisen nimen mukaisesti siniset (tai Alba-lajikkeella valkoiset) latvakukinnot. Luontaisesti kasvi kasvaa Euroopan lehdoissa ja viljeltynä muissakin maanosissa. Suomessa se kuuluu alkuperäiseen lehtokasvillisuuteen, vaikka onkin yleisempi villiintyneenä puutarhakarkulaisena. Se on ollut aikaisemmin suosittu koristekasvi.

Näköislajit

Lehtosinilatvan läheinen sukulainen kellosinilatva (Polemonium acutiflorum) kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Suomen jokivarsilla, kalkkipitoisilla soilla ja tunturilehdoissa, mistä se ihmisten toiminnan myötä on levinnyt niityille ja teiden varsille ja muuallekin pohjoisen rehevimmille kasvupaikoille. Ennen se oli yleinen savottakämppien pihoissa. Kellosinilatva eroaa lehtosinilatvasta suurempien kukkiensa ja vähälukuisempien lehdyköidensä perusteella. Viljeltynä Suomessa kasvaa vielä niittysinilatva (Polemonium reptans), joka on matala- ja leveäkasvuisempi kuin edelliset lajit. Rohtona käytetään ainoastaan lehtosinilatvaa.

Käyttö rohtona

Rohtona käytetään useimmiten juurta, mutta myös kukkimisaikaan kerättyä versoa voidaan hyödyntää. Lehtosinilatvan rohtokäyttö on ollut unohduksissa, vaikka se vielä 1830-luvulla kuului joidenkin Euroopan maiden farmakopeaan nimellä "Valerianae graecae". Tällöin kasvin kuivattuja kukkaversoja ja juuria käytettiin mm. kupan, käärmeenpuremien ja vesikauhun hoitoon. Kansan keskuudessa lehtosinilatvan juurista tehtiin myös rauhoittavaa keitettä. Juurista valmistetaan rohtoa kuivaamalla ne pesun jälkeen n. 50 °C:n lämpötilassa. Rohdoksi tarvitaan kuivattua hienonnettua juurta 6 grammaa yhtä vesilasillista kohti. Sitä keitetään vedessä puolisen tuntia, jonka jälkeen keite siivilöidään. Keitettä nautitaan ruokalusikallinen kolme kertaa päivässä.

Muutama vuosikymmen sitten lehtosinilatvalla todettiin olevan kroonista keuhkotautia lievittäviä ominaisuuksia, ja tämän jälkeen havaittiin sen sisältämien saponiinien vaikuttavan rauhoittavasti. Kasvin rauhoittava vaikutus on jopa useita kertoja tehokkaampi kuin valerianan. Rauhoittava vaikutus ulottuu myös stressistä johtuvaan vatsahaavaan, jonka hoidossa lehtosinilatvan on todettu olevan tehokas yhdessä limakalvoja parantavien yrttien kanssa nautittuna. Lisäksi lehtosinilatvalla on verisuonten kovettumista (ateroskleroosia) ja veren kolesterolia vähentävä vaikutus. Parin kolmen viikon säännöllinen käyttö auttaa unihäiriöissä ja vähentää yleisen heikkouden tunnetta. Pitkäaikaisen käytön on todettu parantavan vastustuskykyä ja vähentävän kroonisista keuhkovaivoista kärsivien potilaiden toistuvia tulehduksia. Kasvin rohtovaikutuksia on tutkittu erityisesti entisen Neuvostoliiton alueella.

Viljelyohjeet