Lehtosinilatva on ollut suosittu perenna, jota on viljelty kauan Suomessa. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maaseutukeskusten yrttiprojektin puitteissa on kokeiltu lehtosinilatvan viljelyä rohtokasviksi. Lehtosinilatvan lisäksi koristetarkoituksiin voi viljellä Pohjois-Suomessa luonnonvaraisena kasvavaa suurikukkaista kellosinilatvaa (Polemonium acutiflorum) sekä edellisiä lajeja matalampi- ja leveämpikasvuista niittysinilatvaa (Polemonium reptans). Rohtona käytetään vain lehtosinilatvaa.

Viljelyedellytykset

Lehtosinilatva kasvaa hyvin pitkän päivän olosuhteissa avoimella kasvupaikalla. Kasvualustan on oltava kalkkipitoinen. Lannoiteeksi sopii komposti 4-6 kg/ m², ja lisälannoitus on tarpeen seuraavana kesänä. Laihassa maassa kasvu ja kukinta ovat heikot. Lehtosinilatva on melko kylmänkestävä.

Lisäys

Lisäys tapahtuu siemenestä tai vanhoja taimia jakamalla. Siemenet kylvetään keväällä 1-2 cm:n syvyyteen tai syksyllä senttiä syvempään. Syyskylvö tehdään vasta sitten, kun päivälämpötila on 2-3 °C ja yölämpötila pakkasen puolella. Riviväliksi sopii 45-60 cm.

Hoito

Jos rohdostarkoituksiin käytettävää juurta halutaan saada enemmän, varret leikataan 20-25 cm:n korkeudelta maasta, ja käsittely uusitaan voimakkaimman kasvun aikaan.

Sadonkorjuu ja käsittely

Rohdoksi käytettävät lehdet ja kukat ovat parhaimmillaan kukkimisaikaan. Ne kuivataan normaalisti. Juuret nostetaan syksyllä, pestään heti kylmällä vedellä ja kuivataan 50-60 °C:n lämpötilassa.

Satoisuus

100 grammasta tuoretta juurta saadaan kuivattuna n. 30 grammaa.

Lähteenä Ludmila Rumjantsevan monistemateriaali