Hästhov
Coltsfoot
Huflattich
Tussilago farfara
Asteraceae-heimo (Asterikasvit)
Karhunkämmenheinä, kirsikukka, kylmäkukka, lumpeenlehti, varsankavio, viluruoho
Hästhov
Coltsfoot
Huflattich
Piirroskuva suurempana
Valokuva
Leskenlehti on monivuotinen kasvi, jonka alkukotina pidetään jääkauden ajan Alppivuoristoja. Meillä leskenlehteä tapaa Etelä- ja Keski-Suomesta usein tienvieriltä ja muilta joutomailta, joille se kykenee levittäytymään siemenestä. Oudompia kasvupaikkoja ovat Kuusamon ja Lapin ravinteikkaat suot sekä eteläisemmän Suomen lähteiköt ja kosteat ojanvarret. Näillä kosteilla kasvupaikoilla leskenlehti on alkuperäisempi kuin kulttuurimailla, joille se on saapunut vasta satakunta vuotta sitten. Keski-Suomeen asti leskenlehti on yleinen, mutta pohjoisemmaksi mentäessä se harvinaistuu.
Leskenlehtien näkyvin kukinta osuu huhti-toukokuun vaihteeseen, jolloin muista kukista ei ole vielä tietoakaan. Kukat muodostuvat yksittäin kukkavanoihin, joiden varressa on punertavia suomuja. Kukkamykerön keskellä on torvimaisia hedekukkia, jotka tuottavat mettä hyönteisille, varsinkin kimalaisille. Mykerön laidoilla sijaitsevat useassa eri rivissä tummemman oranssit emikukat, joista kehittyy haivenellisia pähkylöitä. Kukinta loppuu kesäkuussa, jolloin kukkavarret kasvavat vielä reilusti lisää pituutta vapauttaen siemenet tuulen vietäväksi. Sen lisäksi että leskenlehti tuottaa runsaasti siemeniä, myös kasvullinen leviäminen maarönsyjen avulla on tehokasta.
Leskenlehdet kukat ja lehdet ovat molemmat leskiä vuorollaan. Pitkäruotiset 10 - 30 cm leveät lehdet muodostuvat kukinnan jälkeen. Ne ovat aluksi molemmin puolin nukkakarvaiset, mutta vanhemmiten karvat häviävät yläpinnalta, ja vain alapuoli jää vaaleanukkaiseksi. Tähän nukkaisuuteen viittaa kasvin tieteellinen lajinimi farfara, joka tulee latinan sanasta "farfarus" ja tarkoittaa jauhopölyistä. Suvun nimi Tussilago juontuu latinan sanoista "tussis", yskä, ja "agere", karkottaa. Leskenlehti on sukunsa ainoa edustaja. Sen yskää parantavat ominaisuudet tunsivat jo antiikin kreikkalaiset, jotka antoivat kasville nimen "bechion", mikä tarkoitti yskänkasvia.
Käyttö rohtona
Leskenlehdellä on limaa irrottava, tulehduksia parantava ja hieneritystä lisäävä vaikutus. Kasvin sisältämät lima-aineet hoitavat hengitysteiden limakalvoja ja vähentävät yskänärsytystä. Rohtona käytetään yleensä teetä, joka on valmistettu kukista tai täysikasvuisista lehdistä. Leskenlehden sisältämien haitallisten yhdisteiden vuoksi, on parempi kuitenkin käyttää jotakin turvallisempaa yrttiä, esim.piha- tai heinäratamoa. Hienonnetuista lehdistä tehdyllä puurohauteella voidaan hoitaa ulkoisesti haavoja ja ihotauteja. Haudetta on käytetty myös sijoiltaan menneiden jäsenten lääkitsemiseen.