Maraljuuri

Leuzea rhapontica (Leuzea carthamoides, Rhaponticum carthamoides)
Asteraceae -heimo (Asterikasvit)

Maraalinjuuri

Yleiskuvaus

Maraljuuri on Etelä-Siperian vuoristoalueilta kotoisin oleva monivuotinen ruohokasvi. Se kukkii toisesta vuodesta lähtien kesä-heinäkuussa lilanpunaisin mykerökukinnoin. Kukkavarrella voi olla pituutta jopa 1,5 metriä. Kasvi muistuttaa ulkonäöltään ohdaketta, vaikka se kuuluukin asterikasveihin. Luonnonvaraisena maraljuuri voi saavuttaa 20 vuoden iän. Maraljuurta on alettu viljellä rohdostarkoituksiin Suomessakin, ja siitä tehtyjä valmisteita on ollut markkinoilla vuodesta 1995 lähtien. Maraljuuri sopii viljeltäväksi myös koriste- ja mehiläiskasvina. Kotieläinten rehuun sekoitettuna kasvi lisää kasvua ja hedelmällisyyttä sekä parantaa lihan laatua.

Käyttö rohtona

Maraljuuri kuuluu ns. adaptogeenisiin kasveihin, eli sillä on kyky lisätä vastustuskykyä ja elimistön sopeutumista erilaisiin olosuhteisiin. Sillä on myös virkistävä vaikutus. Kasvia on käytetty kauan hyväksi siperialaisessa kansanlääkinnässä. Maraljuuri tehostaa lisämunuaisten toimintaa ja vahvistaa immuunijärjestelmää. Vaikutus perustuu kasvin sisältämiin ekdisteroideihin, joita on juuressa 0,1 - 0,3%, lehdissä 0,01 - 0,1% ja siemenissä n. 2%. Rohdosteollisuus käyttää lähinnä kasvin juurta. Juurta voi itsekin uuttaa etanoliin esim. suhteella 1 osa kasvia ja 5 osaa etanolia; uutteen annostukseksi sopii 20 tippaa 2 - 3 kertaa päivässä. Versoista ja lehdistä voi valmistaa yrttiteetä. Ulkoisesti kasvilla on hoidettu kylpyinä ja kääreinä mm. psoriaasista.

Viljelyohjeet