Käyttö ja markkinat

Maraljuurta käytetään rohtona adaptogeenisen vaikutuksensa takia. Se virkistää, lisää vastustuskykyä ja vahvistaa elimistöä. Rohtona käytetään pääasiassa kasvin juurta. Suomessa on markkinoilla juuresta tehtyjä uutevalmisteita. Lehdillä on käyttöä karjan rehuna.

Viljelyedellytykset

Alkuperäisillä kasvupaikoillaan maraljuuri on sopeutunut kosteaan ilmastoon ja alhaisiin lämpötiloihin. Siksi talvenkestävyys on Suomessakin erittäin hyvä lähes koko maassa. Paras kasvualusta on kuohkea, humuspitoinen ja kosteana pysyvä maa. Juuret on helpointa nostaa hiekkapitoisesta maasta, mutta kivisyys hankaloittaa juurten puhdistusta. Suuri vihermassa vaatii riittävästi ravinteita, joiden määristä ei ole vielä riittäviä tutkimustuloksia. Suurimmat sadot Mikkelin koeviljelyksillä on saatu NPK-suhteella 110 - 80 - 140 kg/ha.

Maraljuuren koeviljelystä rehuksi löytyy tietoa Yrttitarhan tutkimusosiosta.

Lisäys

Maraljuurta lisätään siemenistä suorakylvön tai taimikasvatuksen kautta. Suorakylvö tehdään joko syksyllä loka-marraskuussa tai keväällä huhti-toukokuussa, jolloin itämisaika on 12 - 14 vrk. Sopiva kylvösyvyys on 2 - 3 cm. Rohdostarkoituksiin viljeltäessä riviväli on 50 cm ja rehuksi viljeltäessä 25 cm. Siemenmenekki on 100 - 150 g/a. Jos käytetään taimikasvatusta, siemenet kylvetään huhtikuussa potteihin 2 - 3 kpl kuhunkin. Siemenet itävät 7 - 12 vuorokaudessa, ja istutuskuntoisiksi taimet varttuvat 4 - 5 viikossa. Taimet istutetaan perunaharjuun tai mustaan muoviin. Koneellinen rikkaruohon torjunta ja juurten nosto on helpointa, jos kasvit kasvavat 80 - 90 cm leveässä harjussa. Taimien istutustiheys harjussa on 4 - 6 kpl/m² ja mustassa muovissa 3 - 6 kpl/m².

Hoito

Rikkaruohojen torjunta haraamalla on tärkeintä istutusvuonna. Toisesta kasvuvuodesta lähtien lehtimassa alkaa peittää maata tehokkaasti.

Sadonkorjuu ja käsittely

Lehdet korjataan ensimmäisenä kasvuvuonna vain kerran elo-syyskuun vaihteessa. Seuraavina vuosina sadonkorjuu tapahtuu kahdesti eli täyskukinnan aikaan ja syyskuussa. Heinänniittokone käy hyvin lehtisadon korjuuseen. Juuret nostetaan toisen tai kolmannen kasvuvuoden lopussa elo-syyskuussa, jolloin niiden ekdisteroidipitoisuus on korkeimmillaan. Sopivan koneen löytyminen juurten nostoon on tuottanut vaikeuksia. Kasvien lehdet leikataan ennen korjuuta. Noston jälkeen juuria kuivataan lämpimässä sisätilassa, ja niistä ravistellaan multa ja kivet pois. Tämän jälkeen kuivahtaneet juuret silputaan ja pestään esim. painepesurilla. Pesu saa kestää korkeintaan 1 - 2 minuuttia, jotta vesiliukoiset tehoaineet eivät häviäisi pesuveden mukana. Lopullinen kuivatus tapahtuu +40 °C:n lämpötilassa.

Satoisuus

40 cm:n rivi- ja taimivälein istutetusta kasvustosta on saatu tuoretta lehtimassaa ensimmäisenä vuonna 1 - 1,5 kg/m² ja toisena vuonna 6 - 8 kg/ m². Pienemmällä rivivälillä satotulokset ovat olleet heikommat. Kahden vuoden ikäisistä kasveista juurisatoa on saatu n. 2 kg/ m², mikä kuivattuna on 0,8 kg/ m2. Suoraan avomaalle kylvetty maraljuuri on tuottanut tuoretta lehtisatoa 20 - 33 t/ha ja kuivaa lehtisatoa 2,5 - 5 tn/ha. Sadon rehuarvo on ollut tyydyttävä.

Lähteet: