Käyttö ja markkinat

Persilja on tärkeä maustekasvi, jota viljellään sekä avomaalla että kasvihuoneessa. Sitä kasvatetaan myös ruukuissa tuoreena myytäväksi. Suurin osa persiljan tuotannosta meneekin tuorekäyttöön mm. kala- ja säilyketeollisuuteen. Persilja on kaksivuotinen, mutta suurviljelyssä sitä kasvatetaan yksivuotisena. Juuripersiljaa viljellään yksivuotisena.

Lajikkeet

Lehtipersiljasta on kaksi muotoa: kähärälehtinen persilja (Petroselinum crispum var.crispum) ja sileälehtinen persilja (Petroselinum crispum var. neapolitanum). Keski-Euroopassa viljellään juuripersiljaa (Petroselinum crispum var. tuberosum), joka tuottaa hyvän lehtisadon myös Suomessa. Juurisato voi sen sijaan vaihdella kesän lämpimyyden ja ilmeisesti myös lehtien käytön mukaan. Suomessa viljellyistä lajikkeista SF-merkinnällä on hyväksytty kähärälehtiset Bravour Sv SF 83 ja Darki Sv SF 83. Mikkelissä tehdyssä avomaaviljelykokeessa vuonna 1990 tuottivat parhaimman lehtisadon sileälehtisistä persiljoista Italian Parsley ja French Parsley sekä kähärälehtisistä Exotica, Mosskrausig ja Sammalkähärä. Sileälehtiset lajikkeet ovat selvästi kookkaampia, satoisempia ja aromikkaampiakin kuin kähärälehtiset. Hampurg Parsley - juuripersiljan lehtisato oli kähärälehtisten persiljoiden luokkaa.

Viljelyedellytykset

Persilja vaatii kasvupaikakseen multavan, melko kostean ja ravinnerikkaan maan. Kuivat ja tiiviit savimaat eivät sille sovellu. Juuripersilja viihtyy pehmeässä hiekkaisessa hiukan emäksisessä multamaassa. Persiljalle riittää normaali lannoitus: 2 - 4 kg kompostia neliölle (Galambosi) tai 30 - 40 kuutiota hehtaarille (Lääperi). Sopiva pH on 5,8 - 6,6.

Lisäys

Persilja on erittäin hidas itämään. Avomaalle persilja kylvetään suorakylvönä kylvökepillä tai -koneella toukokuun loppuun mennessä. Siemeniä on grammassa 700 - 800 kpl, ja siementarve kymmenelle rivimetrille on 2 - 3 g. Jos käytetään muovikatetta kylvö voidaan tehdä suolasirottimella 4-6 siementä / reikä; reikiä tulee 12-16 / m². Kylvösyvyys on persiljoilla 1-2 cm. Harsopeite kylvöksien päällä 5-6 viikon ajan edistää taimettumista ja lisää satoa noin 30%.

Kotiviljelyssä siemenet voi kylvää tiheähkösti 5 cm leveään vakoon. Siementen sekaan on hyvä sekoittaa esim. retiisin siemeniä, jotta kylvörivit erottuisivat aiemmin maan perkausta varten. Kylvön voi tehdä myöhään syksylläkin, jolloin persilja itää heti lumen sulettua keväällä. Taimikasvatus avomaaviljelyssä jouduttaa satoa ja vähentää rikkaruohojen torjumista. Persiljan taimet eivät ole hallanarkoja, ja ne voi istuttaa ulos jo toukokuun alkupuolella. Myös avomaakylvöä käytettäessä kannattaa kasvattaa muutamia taimia ikkunalla aikaisemman sadon saamiseksi. Loppukesällä taimia voi istuttaa juurtumaan ruukkuihin, jotka ennen kovia pakkasia viedään kellariin talvetettavaksi. Kevättalvella ruukut nostetaan ikkunalle kasvamaan. Kotipuutarhoissa persiljaa kannattaa jättää kasvimaallekin talven yli seuraavaksi kevääksi, sillä siitä saadaan aikaista satoa ennen uuden persilja kasvuunlähtöä ja koko kesäksikin, jos kukkavarret katkaistaan.

Kasvihuoneessa persiljaa viljellään ruukuissa, penkeissä ja pohjaviljelynä. Taimikasvatuksessa kylvetään 3 - 5 siementä /ruukku taimikasvatusajan ollessa 4 - 5 viikkoa. Istutus ja kylvötiheys on kasvihuoneessa 10 - 50 x 30 - 40 cm.

Hoito

Jos satoa korjataan useamman kerran kasvukauden aikana, heinä-elokuussa on syytä antaa lisäksi kastelulannoitetta. Juuripersilja vaatii enemmän lannoitusta kuin lehtipersiljat. Taimettumisvaiheessa tarvitaan kitkentä ja sen jälkeen 2 - 3 harausta. Myös ennen sadonkorjuuta on syytä kitkeä kasvusto.

Sadonkorjuu ja -käsittely

Sopiva vaihe lehtien korjuun aloittamiseen on silloin, kun kasvit ovat 10 - 20 cm:n korkuisia. Korjuukertoja voi olla kesän aikana 2 - 3. Suorakylvetystä kähärälehtisestä persiljasta saadaan ehkä vain yksi sato. Korjuu suoritetaan joko käsin tai koneella siten, että kasvustoon jää 2 - 4 cm:n sänki. Kotipuutarhassa lehtiä voi korjata pitkin kesää ja viimeiset vielä lumen alta. Koska persiljalla ei juuri esiinny talvivaurioita, sadosta voi jättää osan talvehtimaan kasvupaikalle keväällä käytettäväksi. Lehtien aromi, väri ja C-vitamiinipitoisuus ovat parhaimmillaan tuoreena. Syksyllä korjatut lehdet säilyvät kuukauden verran -1 - 0 °C:n lämmössä, jos ilmankosteus on 95 - 100%. Nopea ja tehokas kuivatus korkeintaan +40 °C:n lämpötilassa säilyttää parhaiten C-vitamiinin. Pakastetuissa persiljoissa säilyvät väri ja aromi, mutta C-vitamiinia häviää entsyymitoiminnan myötä. Juuripersiljan juuret säilyvät maakellarissa hiekassa tai turpeessa, tai ne voidaan pakastaa ryöpättyinä.

Satoisuus

Tuoresatoa lehtipersiljasta saadaan aarilta n. 100 - 200 kg korjuukertaa kohti, mikä vastaa 20 - 30 kiloa kuivattua yrttiä. Puumalan viljelykokeissa mustamuovikatteesta on saatu 1,1 kg:n tuorelehtisato neliömetriä kohti. Harjuviljelykokeissa on saatu 2,4 kg/m, kun harjussa on ollut kaksi riviä, ja satoa on korjattu kolme kertaa kasvukauden aikana. Mikkelissä tutkittujen lajikkeiden sato oli parhaimmillaan 3,0 kg/m. Sileälehtiset lajikkeet ovat selvästi kookkaampia ja antavat suuremman sadon kuin kähärälehtiset.

Lähteet: