Rohtoraunioyrtti, viljelyohjeet
Käyttö ja markkinat
Rohtoraunioyrttiä käytetään kasvilääkinnässä ulkoisesti haavojen, ruhjeiden, murtumien, nivelvaivojen ja särkyjen hoitoon.
Viljelyedellytykset
Viljelypaikan ja -alustan suhteen rohtoraunioyrtti on vaatimaton, sillä se kestää sekä kuivuutta että märkyyttä. Sadonkorjuuta ajatellen kevyet hietamaat ovat kuitenkin parhaita. Karjanlantakomposti tarvitaan perustamisvuonna 30 - 50 kuutiota ha. Sopiva maan pH on n. 6. Koska raunioyrtti leviää helposti rikkaruohoksi, sen juuret on saatava pois maasta kokonaisuudessaan viljelyä lopetettaessa.
Lisäys
Taloudellisinta lisäys on juurenpalasista, mutta siemenlisäyskin on mahdollista. Helpoin tapa on istuttaa 5 - 10 cm pitkät juurenpätkät keväällä suoraan kaksiriviseen harjuun, jossa taimietäisyys on n. 50 cm.
Hoito
Kasvusto on pidettävä rikkaruohoista puhtaana siihen asti, kunnes se umpeutuu. Tauteja ja tuholaisia raunioyrtissä ei juuri esiinny.
Sadonkorjuu ja käsittely
Ensimmäisenä kasvuvuonna saadaan yksi lehtisato ja seuraavina vuosina 3 - 4. Juurisato nostetaan kolmannen tai neljännen kasvuvuoden jälkeen syksyllä tai seuraavana keväänä. Lehdet kuivataan n. +40 °C:ssa ja juuret leikkauksen ja pesun jälkeen +35 °C:ssa.
Satoisuus
Lehtisatoa saadaan ensimmäisen vuoden jälkeen 20 - 50 tn/ ha, mikä vastaa kuivattuna 2 - 5 tn/ ha. Kuivattu juurisato on 3 - 4 tn/ ha.
Lähteet
Veli-Matti Lääperi: Rohdos- ja maustekasvit, Tuotannollisen luonnonmukaisen viljelyn ohjekirja. Porvoo 1995.