ROHTOKÄYTTÖ:

Lönnrot oli nimennyt kasvin pyörtänekärsämöksi. Muuten hän kirjoitti siitä seuraavasti: "Haju ryytisekainen väkevä, maku karvas, kutistava. Oluehen käydessä pantuna lisää sen voimaa. Lääkkeeksi käytetään kukkia joko teenä, keitesakona, tahi kukkaviinana asettamaan veren tai muita juoksuja, puhkuja, ähkyjä, reväsimiä, synnytystuskia, leinivikoja, lökätautia ja muita.

Lehdet tuoreeltaan muserrettuna ovat hyviä haavoja parantamaan. Kukkaviinasta kehnovatsaisuus ja punatautikin usein on parantunut. Pesuvedessä ja hauteinakin ovat kukat hyvin vaikuttavaisia. Rupisia eläimiä pestään tämän kasvin väkevällä keiteliemellä."

Siankärsämön yli 60 kansanomaisesta nimestä ainakin aivastusruoho, kirokukkaja lavantautiheinä viittaavat rohtokäyttöön. Myös "pellonvanhanen" ja sen eri muunnokset kielivät mahdollisesta lääkekäytöstä. Kansanomaisessa ajattelussahan lajin vanhin oli aina voimakkaampi lääkkeeksi.

Siankärsämöllä hoidettiin hammassärkyä; yrttiä pureskeltiin sellaisenan tai sen mehua sekoitettiin viinietikkaan ja liuoksella huuhdottiin suuta. Astman hoidossa oli yleistä hengittää katajanoksien ja kuivattujen siankärsämönkukkien savua. Kuivatuista lehdistä tehtyä teetä on käytetty surumielisyyden ja luulotaudin hoidossa.

Ranskassa siankärsämöä on kutsuttu timpurin yrtiksi, koska se riskialttiissa työssä ammattimiehet pitivät sitä aina käsillä vahingon varalta. Siankärsämön haavojen parannusvoimasta kerrotaan hurjia tarinoita mm. Norjassa. Mies oli vahigossa leikannut sormensa irti. Hän kietoi sormensa siankärsämön lehtiä ja siankärsämöviinassa kostutetun rievun ja sormi parani nopeasti. Tämä vaikutus tunnettiin Suomessakin. "Kun jollain teräkalulla tehtiin haava, niin kasvin lehtiä rutistettiin rievun sisässä niin, että nestettä pursusi ulos. Sitä pantiin haavaan."

Siankärsämöllä on tutkitusti antibakteerisia vaikutuksia. Siankärsämö vaikuttaa maha-suoli-haima-alueen kouristuksien laukaisijana. Se lisää myös ruokahalua. Siankärsämön immunostimulanttisia vaikutusta käytetään hyväksi ihon ja limakalvojen tulehdusten sekä haavojen hoidossa.

RUOKA- JA MAUSTEKÄYTTÖ:

Ainakin Ruotsin puolella siankärsämö käytettiin toisinaan juhlaoluen valmistuksessa humalan tilalla. Sellaisesta oluesta juopui nopeasti ja kasvia kutsuttiinkin Taalainmalla "hulluntipaksi" (Galentåra). 1. Maailmansodan aikana kasvia käytettiin myös tupakan korvikkeena, myös Suomessa kasvia on nimitelty akantupakiksi ja tupakkikukiksi.