Piparmintun menestyminen luonnonmukaisessa viljelyssä Ruukissa 1993 - 1995
Tausta
Tutkimus tehtiin MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa Abbas Aflatunin, Sirkka Luoman ja Bertalan Galambosin johdolla. Tarkoituksena oli selvittää kahden kaupallisen luonnonmukaiseen viljelyyn hyväksytyn lannoitteen vaikutusta piparmintun kasvuun, satoon ja sadon laatuun sekä saada kokemuksia heinäkatteen käyttökelpoisuudesta piparmintun rikkaruohojen torjunnassa.
Koeolosuhteet
Kokeessa käytettiin kahta luonnonmukaiseen viljelyyn hyväksyttyä orgaanista lannoitetta: kompostoitua Biolan-karjanlantaa (Biolan Oy) ja Ekolannoitetta (Rantsilan Ekolannoite Ky). Lannoitustasoja oli kolme: matala, keskinkertainen ja korkea (Biolan: 1,2 ja 1,8 ja 2,4 l/m2, Ekolannoite 0,5 ja 0,9 ja 1,4 l/m2). Verranteena olivat lannoittamattomat ja heinäkatteella kattamattomat ruudut.
Piparmintun juurenpalat pilkottiin sentin pituisiksi pätkiksi, joissa oli näkyvissä silmuja. Pätkät istutettiin 10 cm:n välein kahdeksaan sentin syvyiseen vakoon eli kymmenen juurenpalaa metrille. Juuret peitettiin mullalla. Rivien pituus oli kaksi metriä samoin kuin riviväli katteen levityksen helpottamiseksi.
Kateaineena käytettiin silputtua heinää, joka levitettiin keväällä heti, kun sitä oli saatavissa. Tarvittaessa katetta lisättiin myöhemmin. Silputun katteen paksuus pyrittiin pitämään 6 - 10 cm:nä. Rikkaruohot kitkettiin riveistä ja katteista käsin. Vuonna 1993 kitkemistarve oli vähäinen. Talvehtimisen varmistamiseksi käytettiin harsoa, joka levitettiin lokakuussa ja poistettiin kesäkuussa.
Tulokset ja johtopäätökset
Talvehtiminen
Eri koejäsenten välillä ei ollut selviä yhteyksiä talvehtimisessa. Ensimmäisen talven jälkeen piparminttu oli talvehtinut paremmin kattamattomissa ja lannoittamattomissa ruuduissa, mutta seuraavan talven jälkeen tulos oli päinvastainen. Tällöin talvehtivat paremmin vahvasti lannoitetut ruudut. Eniten kasveja tuhoutui rivien keskeltä, eli vanhemmat kasvit talvehtivat huonommin kuin hyvin levinneet ja juurtuneet rönsyt.
Kasvu
Kasvit olivat joka vuosi matalimpia kattamattomissa ja lannoittamattomissa ruuduissa (44 - 49 cm). Katetuissa lannoittamattomissa ruuduissa ne olivat hieman korkeampia (43 - 57 cm). Korkeimmat kasvit mitattiin korkeilla Biolan-annoksilla lannoitetuissa ruuduissa (73 cm).
Myös rönsyjen kasvuun lannoitteiden vaikutus oli merkittävä. Ensimmäisenä ja toisena vuonna lannoittamattomien kasvien rönsyjen pituus oli 16 - 26 cm ja lannoitettujen puolestaan 26 - 30 cm. Kolmantena vuonna lannoitettujen kasvien rönsyjen pituus oli 60 - 70 cm. Kahdesta lannoitteesta Biolanin vaikutus rönsyjen kehitykseen oli voimakkaampi. Myös kateaine vaikutti myönteisesti rönsyjen kehitykseen.
Sadot sekä niiden kuiva-aine- ja öljypitoisuudet
Tuoresato vaihteli kasvien iän ja lannoituksen mukaan. Eroja syntyi vasta toisena ja erityisesti kolmantena vuonna. Korkeimmat sadot korjattiin joka vuosi eniten lannoitteita saaneilta ruuduilta. Korkein tuoresato (130 kg / 100 m2) saatiin ruudulta, jota oli lannoitettu suurimmalla Biolan-lannoitemäärällä. Matalin sato (n. 33 kg / 100 m2) saatiin kattamattomilta ja lannoittamattomilta ruuduilta. Lannoittamattomien mutta heinällä katettujen ruutujen sato oli toisena ja kolmantena vuonna melko korkea eli 64 ja 126 kg / 100 m2. Kahdesta kokeessa olleesta luomulannoitteesta Biolan-karjanlanta osoittautui sisältämänsä suuremman liukoisen typen määrän vuoksi paremmaksi.
Tuoresadon kuiva-ainepitoisuus oli koevuosien aikana melko tasainen (18 - 21 %). Myöskään eri lannoitustasot eivät vaikuttaneet kovinkaan paljoa kuiva-ainepitoisuuteen. Korkeimmat kuiva-ainepitoisuudet mitattiin kolmevuotiaista kasveista.
Koejäsenten öljypitoisuuksien väliset erot olivat vähäisiä. Kuitenkin öljypitoisuudet lannoittamattomissa koejäsenissä olivat matalampia (2,9%) kuin lannoitetuissa (3,1 - 3,2%). Mentolin pitoisuus oli korkeampi lannoitetuissa ruuduissa, kun taas mentonin pitoisuus oli korkeampi lannoittamattomissa tai vähän lannoitetuissa ruuduissa.
Heinäkatteen vaikutus
Heinäkate esti ensimmäisen ja toisen kasvukauden aikana rikkaruohojen kasvua huomattavasti, mutta kolmannella kasvukaudella rikkaruohot ( etenkin juolavehnä) valtasivat rivivälit varsinkin korjuun jälkeen. Katteiden liukenevilla ravinteilla oli ilmeisesti satoa lisäävä vaikutus.