Kuminan kantakokeet Mikkelissä vv. 1992-1995
Tausta
Vuoden 1990-1991 kokeissa tutkituista 44 eri kuminakannasta valittiin 10 kantaa, joiden öljypitoisuus ylitti 6%. Näitä kantoja viljeltiin Mikkelin Ekologisen tuotannon tutkimusasemalla vuosina 1992-1995, jotta saataisiin selville kantojen korkean öljypitoisuuden säilyminen ja satoisuus.
Kylvöt tehtiin 20.5.1992 tarkkuuskylvökoneella rivivälin ollessa 25 cm. Siemeniä kului 12 kg/ha. Ruutujen koko oli 25 m2. Vuosina 1992 ja 1993 kumina sai ravinteita seuraavasti: NPK = 25-60-70 kg/ha ja vielä lisäksi typpeä 31 kg/ha. Vuosina 1994 ja 1995 ravinteiden määrä oli NPK = 70-75-105 kg/ha. Rikkakasvit torjuttiin kemiallisesti. Siemenet korjattiin vuodesta 1993 lähtien siinä vaiheessa, kun ne alkoivat varista eli ajanjaksolla 28.7. - 23.8. Joka syksy laskettiin kasvien määrä ruuduittain ja nostettiin 25 cm:n matkalta kaikki kasvit ja mitattiin juurten pituus, tuorepaino ja läpimitta. Siementen itävyyskokeet suoritettiin petrimaljassa huoneenlämmössä ja valossa. Vuosien 1994 ja 1995 siemensadosta tutkittiin öljypitoisuus Budapestin puutarhayliopiston rohdoskasvituotannon laitoksella.
Tulokset ja johtopäätökset
Neljän viljelyvuoden aikana kuminan luonnonkantojen ja viljeltyjen kantojen kasvuominaisuudet olivat melko pysyviä. Luonnonkantojen lehdet ja kukkavarret olivat matalampia ja siemenet lyhyempiä kuin viljellyillä kannoilla. Luonnonkantojen tuhannen siemenen paino oli joka vuosi n. 20% pienempi kuin viljellyillä kannoilla. Puumalasta kotoisin olevan luonnonkannan siemen oli joka vuosi kaikkein pienin. Samoin kuin aiemmassa kantakokeessa viljeltyjen kantojen siementen itävyys oli lähes kaksi kertaa korkeampi (65-80%) luonnonkantoihin (18-58%) verrattuna.
Paras siemensato saatiin ensimmäisenä korjuuvuonna v. 1993. Luonnonkannoista puumalalaisen kannan sato oli pienin (keskim. 400 kg/ha) siemenen pienestä koosta johtuen. Muiden luonnonkantojen siemensato oli ensimmäisenä vuonna 900 - 1300 kg/ha. Viljeltyjen kantojen keskimääräinen sato v. 1993 oli 1084 kg/ha. Unkarilaisten ja romanialaisten kantojen sato oli matala, 700 - 900 kg/ha, muut kannat tuottivat 1000 - 1300 kg/ha. Vuonna 1994 siemensato oli kolmesta vuodesta kaikkein matalin ja hyvin vaihteleva. Viljeltyjen kantojen sato oli matalampi (keskiarvo 228 kg/ha) kuin luonnonkantojen (ka. 472 kg/ha). Syynä saattoi olla se, että edellisvuonna jäi maahan paljon heikkojuurisia viljeltyjen kantojen kasveja, joista kaikki eivät vuonna 1994 pystyneet vahvistumaan mutta seuraavana vuonna kylläkin, sillä vuoden 1995 sadot olivat taas korkeammat viljellyillä kannoilla (keskimäärin 600 - 800 kg/ha). Unkarilaisten ja romanialaisten viljeltyjen kantojen satotaso oli taas matalin eli alle 500 kg/ha. Luonnonkantojen sato v. 1995 oli keskimäärin 300 - 500 kg/ha. Luonnonkantojen tasaisen matala satotaso kahtena jälkimmäisenä vuonna johtui todennäköisesti tiheästä kasvustosta, mistä syystä juuret eivät pystyneet paksuuntumaan ja kukkivia kasveja oli vähän. Kukkivien kasvien osuus kaikista kasveista oli v. 1993 keskimäärin 22% ja seuraavina vuosina 33%.
Siementen öljypitoisuudet laskivat hiukan vuoden 1991 tuloksiin verrattuna, mutta pysyivät silti melko korkeina. Eniten öljypitoisuus laski niissä kannoissa, joissa v. 1991 mitattiin korkeimpia pitoisuuksia. Vuosien 1994 - 1995 öljypitoisuuden keskiarvo oli 5,8 - 6,1%. Tutkimustulokset antavat perusteita sille, että Suomessa voidaan tuottaa kuminansiementä, jossa on korkea öljypitoisuus. Tutkituista kannoista saadaan kenties hyvää lähtömateriaalia tulevalle kuminan jalostustoiminnalle.