Kamomill
Wild chamomile (German chamomile)
Echte Kamille
Matricaria recutita (M. chamomilla)
Asteraceae-heimo (Asterikasvit)
Auringonkukka, elän-kuolen-kukka, johanneksenkukka, juhannus, kamelikukka, kanelikukka, pahansuopaheinä, papinkaulus, vuohensilmä
Kamomill
Wild chamomile (German chamomile)
Echte Kamille
Piirroskuva suurempana
Valokuva
Kamomillasaunio on yksivuotinen matalahko ruoho, jota esiintyy ihmisen seuralaisena kaikkialla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Kotoisin se on Etelä- ja Itä-Euroopasta sekä Etu-Aasiasta. Suomessa kamomilla kasvaa paikoitellen Etelä- ja Keski-Suomessa. Sen runsaus vaihtelee vuosittain sen mukaan, kuinka paljon siemeniä eksyy viljelykasvien siementen joukkoon. Rikkakasvimyrkytykset tuhoavat myös tämän "rikkaruohon". Kamomilla kykenee leviämään vain vapaille alueille, joilla ei ole muiden kasvien kilpailua. Sen yleisimpiä kasvupaikkoja ovat pellot, pientareet, joutomaat sekä lastaus- ja kaatopaikat. Kamomillan kukinto on mykerö, jossa on valkoisia kielimäisiä laitakukkia sekä keltaisia torvimaisia kehräkukkia. Kukinnan lopulla mykeröpohjus, jossa laita- ja kehräkukat ovat kiinni, on korkean kekomainen ja ontto; laitakukat ovat taakäänteisiä. Kamomillan nimi juontuu kreikan kielen sanasta "khamaimelon", mikä merkitsee maaomenaa; kasvilla onkin omenamainen voimakas tuoksu. Suvun nimi Matricaria on johdos latinan sanasta "matrix", kohtu. Kamomillan kahtia leikatun onton mykeröpohjuksen nähtiin muistuttavan kohtua. Luonnosta kerätty ja luonnonmukaisesti viljelty kamomilla kuuluu kauppayrtteihin.
Matkijana kamomillalle on peltosaunio eli saunakukka (Tripleurospermum inodorum). Sen erottaa kamomillasta tympeämpi tuoksu sekä matalammat ja täyteiset kukkien mykeröpohjukset. Myös merenrannoilla kasvava merisaunio (Tripleurospermum maritinum) muistuttaa kamomillasauniota. Saunioista yleisintä, pihasauniota (Matricaria matricarioides), ei voi sekoittaa kamomillaan. Pihasaunio kasvaa lähes joka pihalla, ja se sisältää samantapaisesti vaikuttavia aineita kuin kamomilla. Niinpä sitä voi käyttää kamomillan tapaan. Roomalaisen kamomillan nimellä esiintyvä jalosauramo (Anthemis nobilis l. Chamaemelum nobile) on ominaisuuksiltaan ja käytöltään kamomillan tapainen. Kukinnot muistuttavat kamomillan kukintoja, mutta lehdiltään kasvi eroaa selvästi kamomillasauniosta.
Rohtona kamomilla luetaan "laajakirjoisesti" vaikuttaviin rohtokasveihin. Sitä on käytetty jo antiikin ajoista lähtien paljolti "äitien ja lapsien rohtona". Edelleenkin sitä käytetään paljon yleisrohtona lapsille varsinkin suolisto- ja vatsakipuihin sekä unihäiriöihin. Rohtona käytetään kukkamykeröitä. Kamomilla ehkäisee tulehduksia mahan limakalvoilla ja lievittää kipuja. Sisäisesti sen tärkein käyttöalue onkin mahakatarrin ja muiden vatsan kouristusten ja tulehdusten hoito. Kamomillan eteerinen öljy sisältää mm. matrisiinia, joka tislauksen yhteydessä muuttuu siniseksi kamatsuleeniksi. Kamatsuleeni vaikuttaa tulehduksia ehkäisevästi ja parantaa vahingoittuneita kudoksia. Jotta kamomillan kukkamykeröt kelpuutettaisiin rohdokseksi, niiden tulee sisältää vähintään 0,4% haihtuvaa öljyä. Kamomillassa on myös salisyylihappoa, jolla on kuumetta alentava, kipuja lievittävä ja hien eritystä edistävä vaikutus. Apigeniini-glykosidi laukaisee kouristuksia. Ulkoisesti kasvia käytetään kääreinä, kylpyinä ja voiteina ihon ja limakalvojen ärsytys- ja tulehdustiloihin kuten haavoihin, ihotulehduksiin, auringonpolttamalle iholle ja hyönteisten puremiin ja ihon kutinaan sekä peräpukamiin. Kamomillahaude sopii silmätulehdusten hoitoon ja väsyneiden silmien virkistämiseen. Hengitysteiden tulehdusten hoitoon voi käyttää kamomillateetä tai kamomillan eteeristä öljyä höyryhengitettynä. Suuvetenä kamomilla parantaa ientulehduksia ja suuontelon tulehduksia. Kamomilla lievittää rauhatonta oloa ja edistää unentuloa. Se sopiikin iltateenä juotavaksi.
Kosmeettisissa valmisteissa kamomilla puhdistaa, kirkastaa ja rauhoittaa herkkää ihoa. Kamomillaa on käytetty kasvovesiin ja -naamioihin, kurlausvesiin, kylpyihin, hiushuuhteluihin ja silmähauteisiin. Hiusten huuhtelu kamomillateellä pesun jälkeen sopii erityisesti vaaleatukkaisille, sillä se kirkastaa hiuksia.
Kamomillan rohtovaikutukset ulottuvat myös toisiin kasveihin. Sen katsotaan suojelevan lähellä kasvavia kasveja sairauksilta. Heikkoja ja sairaita kasveja voidaan vahvistaa kamomillateellä. Kamomilla kuuluu biodynaamisen viljelyn tärkeisiin preparaattikasveihin.