Kehäkukka

Calendula officinalis
Asteraceae-heimo (Asterikasvit)

Keltakukka, keltaruusu, käivärä, köyhänkukka, lumukka, rinkikukka, sormuskukka

Ringblomma
Marygold
Gartenringelblume

Yleiskuvaus

Kehäkukka on yksivuotinen suosittu kesäkukka, joka kukkii koko kesän heinäkuulta lokakuulle. Etelä-Euroopassa se kasvaa luonnonvaraisena, mutta sen alkukoti on hämärän peitossa. Joskus sitä voi tavata villiintyneenä Suomessakin. Kehäkukan kukat ovat oranssinkeltaisia, yksinkertaisia tai kerrottuja. Jalostetuissa muodoissa on myös punaisen eri sävyjä ja monivärisiä kukkia. Ruokakäytössä ja rohtona ovat vanhat oranssit villikannat parhaimpia (mm. Oranian kuningas) Tieteellinen nimi Calendula on johdos kalenteria tarkoittavasta sanasta.

Käyttö ravintona

Kehäkukan kukkia kannattaa käyttää tuoreena ja kuivata talveksi. Pienessä määrin käytettynä ne sopivat hyvin teenä juotavaksi sekä esim. salaatteihin, riisiruokiin, kalaruokiin. munaruokiin ja keittoihin. Kehäkukan käyttöön voi opetella esim. ripottelemalla terälehtiä aamupuuron päälle. Kehäkukkaa voidaan käyttää sahramin asemesta antamaan väriä leivonnaisiin ja sitä on käytetty myös sahramin väärennöksenä. Voinkin väriä on voimistettu kehäkukasta tehdyllä uutoksella. Ruokiin kehäkukka antaa parhaiten väriä, kun sitä on kypsytetty vähän aikaa voissa tai öljyssä.

Ruokaohjeet

Käyttö rohtona

Kehäkukka on ollut kansanlääkinnän tärkeä perusrohdos. Rohdoksena on käytetty lähinnä kehäkukan kukkia. Tunnetuin kehäkukan käyttötapa on ihonhoito. Keskiajalla öljyssä uutetuista kukista valmistettiin haavasalvaa sianihraan sekoitettuna. Kehäkukka nopeuttaa haavojen paranemista. Känsiä on hoidettu murskatuilla kehäkukan kukilla ja lehdillä, joihin on sekoitettu suolaa. Kehäkukkaa on käytetty ulkoisesti kääreinä, uutteena ja öljyvalmisteina rohtumiin ja sierettymiin, ihon kutinaan, palaneelle iholle, hyönteisten pistoihin, makuu- ja säärihaavoihin, peräpukamiin sekä emättimen haavoihin ja tulehduksiin. Kehäkukka sisältää paljon saponiineja (oleonolihapon glykosideja) ja lisäksi mm. karotenoideja, parkkiaineita, salisyylihappoa sekä eteeristä öljyä. Karotenoidit ehkäisevät tulehduksia ja edistävät ihon pintakudoksen paranemista. Niillä on myös tulehduksia parantava, sapeneritystä lisäävä ja bakteereja (varsinkin stafylokokkeja) tuhoava vaikutus. Kehäkukka tehoaa myös viruksiin ja loisiin, ja sitä on käytetty matolääkkeenä.

Sisäisesti kehäkukkaa käytetään vatsahaavaan, suoliston tulehduksiin, sapen erityksen lisäämiseen sekä korkeaan verenpaineeseen. Kehäkukka kiihdyttää sisäisesti nautittuna estrogeenien tuotantoa ja edistää siten kuukautisten alkamista. Kasvin sisäisessä käytössä onkin syytä olla varovainen.

Varoitukset

Kehäkukkaa ei pitäisi käyttää raskauden ja imetyksen aikana estrogeenivaikutustensa vuoksi. Se voi aiheuttaa kohdun supistelua.

Muu käyttö

Kosmetiikassa kehäkukka on ihoa rauhoittava, puhdistava ja epäpuhtauksia poistava kasvi, joka sopii kaikille ihotyypeille. Sitä voidaan käyttää kasvovesissä, voiteissa, puhdistusmaidoissa, silmähauteissa, kylvyissä ja höyrytyksissä. Hiushuuhteluna kehäkukka antaa vaaleatukkaisille kullanväriä hiuksiin. Sen tiesivät jo viikinkinaiset, jotka käyttivät kehäkukkaa hiustensa värjäämiseen. Myös kanarialintujen höyhenpeitteen kaunistamiseen on käytetty kehäkukkaa.

Sen lisäksi että kehäkukka on koristeellinen puutarhassa, se suojelee muita kasveja tuholaisilta toimien eräänlaisena houkutinkasvina. Se esimerkiksi vetää puoleensa rapsikuoriaisia, jos sitä istuttaa kukkakaalien sekaan. Kehäkukalla on myös taipumuksia sään ennustamiseen: jos kukat eivät normaalisti avaudu auringon noustessa, päivän mittaan tulee sade.

Viljelyohjeet

Kansanperinne