Gullris
Golden rod
Goldrute
Solidago virgaurea
Asteraceae-heimo (Asterikasvit)
Keltakukka, kuismaheinä, kultalatva, kultaruoska, maitoheinä, paimenen sauva, pietarin sauva, piimäheinä, piiskunlehti, pyynkaali, pyynlehti, tarttuneenruoho, tuliheinä, viinakukka, vähä-leiniruoho
Gullris
Golden rod
Goldrute
Piirroskuva suurempana
Valokuva
Piiskujen (Solidago) suvussa on noin sata lajia, joista useimpien koti on Pohjois-Amerikassa. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena ainoastaan kultapiisku. Se on monivuotinen korkeahko keltakukkainen kuivan paikan kasvi. Kultapiiskulla on perinnöllistä muuntelua, mikä ilmenee mukautumisena mitä erilaisempiin kasvupaikkoihin. Se onkin laajimmalle levinneitä kasvejamme menestyen Saaristomeren ulkoluodoilta aina tuntureiden rinteille saakka. Lenninhaivenellisten siementensä avulla kultapiisku kykenee levittäytymään kauas alkuperäiseltä kasvupaikaltaan. Suomessa kasvaa kaksi kultapiiskurotua: eteläinen ja pohjoinen. Pohjoisempana kasvava pohjankultapiisku (S. virgaurea subsp. minuta) on matalampi ja suurikukkaisempi. Suvun tieteellinen nimi Solidago tulee sanasta "solidare", vahvistaa. Kultapiiskun lajinimi virgaurea johtuu sanoista "virga aurea", kullanvärinen oksa. Kultapiisku kuuluu kauppayrtteihin.
Kanadanpiiskua (Solidago canadensis) ja isopiiskua (Solidago gigantea) viljellään koristekasveina ja niitä tavataan myös villiytyneenä. Kotoinen kultapiiskumme sopisi hyvin puutarhoissa kasvatettavaksi jalostettujen muotojen sijasta. Vaikka kultapiisku metsässä kasvaessaan on yksivartinen ja niukkakukintainen, puutarhassa siitä tulee näyttävä monihaarainen ja rehevä perenna. Sille sopii kalkkipitoinen hiekkainen laiha tai keskiravinteinen maa ja aurinkoinen kasvupaikka. Kultapiisku on hyvä perhoskukka, joka houkuttelee mm. kultasiipiä medenkeruuseen.
Käyttö rohtona
Kultapiisku on ikivanha virtsatierohto. Jo keskiajalla kasvi oli lääkekäytössä ja uudestaan sitä alettiin käyttää 1800-luvulla. Nestettä poistavan ominaisuutensa vuoksi sekä lääkärit että kansanparantajat ovat käyttäneet sitä munuais- ja virtsatietulehduksiin, reuman ja nivelsairauksien hoitoon sekä laskemaan lievästi verenpainetta. Vaikutus perustuu kasvin sisältämiin saponiineihin, jotka edistävät munuaisten toimintaa ja lisäävät siten virtsan määrää ja kuona-aineiden poistumista. Myös flavonoideilla (kversetiinillä ja rutiinilla) on virtsaneritystä lisäävä ominaisuus. Eteerisellä öljyllä, saponiineilla ja flavonoideilla on kaikilla tulehduksia ehkäiseviä vaikutuksia. Saponiinit edistävät myös liman irtoamista, mistä syystä kultapiiskua käytetään kroonisten keuhkoinfektioiden hoitoon. Kasvi sisältää runsaasti parkkiaineita, jotka vaikuttavat ripulia parantavasti. Uusimpien tutkimusten mukaan kultapiiskun vesiliukoisilla polysakkarideilla on ollut hiirillä tehdyissä kokeissa kasvainten kasvua estävä vaikutus, joka toimii immuunipuolustusjärjestelmän kautta. Kultapiisku vaikuttaa ehkäisevästi myös sienten ja kasvainten kasvuun. Rohtona käytetään kukkivia versonlatvoja. Myös kanadanpiiskua voi käyttää rohdoksena.
Kultapiiskua suositellaan vain lyhytaikaiseen käyttöön; liiallisesti käytettynä se on myrkyllistä. Kroonisissa munuaissairauksissa rohdosta ei pidä käyttää ilman lääkärin suostumusta. Jos kärsii sydämen vajaatoiminnasta, kasvi ei sovi turvotusta poistavaksi rohdoksi. Kultapiiskun siitepöly voi aiheuttaa oireita siitepölyallergikoille. Lampaille kultapiiskun on havaittu aiheuttaneen myrkytysoireita.