Citronmeliss
Common Balm
Zitronenmelisse
Melissa officinalis
Lamiaceae-heimo (Huulikukkaiskasvit)
Hunajakukka, melissi, sitroonamelissi, sydämenvahvistusyrtti
Citronmeliss
Common Balm
Zitronenmelisse
Piirroskuva suurempana
Valokuva
Sitruunamelissa on monivuotinen sitruunalta tuoksuva ruoho, jolla alun perin oli käyttöä vain mesi- ja rohtokasvina. Myöhemmin siitä on tullut lisäksi tärkeä maustekasvi. Sitruunamelissa on kotoisin Vähästä-Aasiasta, mistä se on levinnyt koko Välimeren alueelle ja edelleen Saksan kautta Pohjolan luostareihin. Sitruunamelissaa pidetään useissa maissa sydämen ilon yrttinä, sillä sen on katsottu vahvistavan sydäntä. Vaikka sen talvehtiminen Suomessa ei olekaan täysin varmaa, se on silti erittäin suositeltava yrtti kotipuutarhureille monikäyttöisyytensä ja satoisuutensa vuoksi.
Kasvin tieteellinen sukunimi Melissa tulee kreikan kielen mehiläistä tarkoittavasta sanasta. Lajinimi officinalis tarkoittaa lääkkeenä käytettyä. Sitruunamelissa on mehiläisten lempiyrtti, ja sitä on käytetty hunajakasvina antiikin ajoista lähtien. Kasvin medestä mehiläiset tuottavat sitruunalle maistuvaa ja tuoksuvaa hunajaa.
Sitruunamelissa on ennen kaikkea salaattien ja juomien yrtti. Se on myös kaikkien niiden ruokien mauste, joihin käy sitruunakin. Sillä voi maustaa kasvis-, kala-, liha-, riista- ja linturuuat sekä munakkaat. Silputtu sitruunamelissa sopii hyvin keitettyjen papujen, herneiden ja parsan lisäkkeeksi. Myös makeisiin jälkiruokiin kuten hedelmäsalaatteihin, jogurttiin ja erilaisiin kiisseleihin se antaa mukavan maun samoin kuin marmeladeihin, hyytelöihin ja omenasoseeseen. Paras juoma saadaan tuoreesta tai pakastetusta sitruunamelissasta, kun lehtien päälle kaadetaan kiehuvaa vettä ja annetaan hautua vähän aikaa. Raparperijuomiin sitruunamelissa sopii erinomaisesti, ja mm. Benediktiini- ja Chartreuse-likööreissä käytetään sitruunamelissaa.
Sitruunamelissa säilyy parhaiten pakastettuna sekä öljyssä ja viinietikassa. Kuivaaminen laimentaa nopeasti maun.
Käyttö rohtona
Rohdoksena käytetään kuivattuja tai tuoreita lehtiä ja niistä tislattua eteeristä öljyä. Haihtuvan öljyn pääainesosat ovat sitronellaali, sitraali, geraniaali ja neraali. Öljyn pitoisuudet vaihtelevat suuresti ilmastollisten ja kasvupaikasta johtuvien tekijöiden mukaan. Eteerisen öljyn useat kymmenet eri ainesosat vaikuttavat kouristuksia laukaisevasti, ja sitruunamelissaa käytetäänkin hermostoperäisten maha- ja suolistovaivojen hoitoon sekä kuukautiskipuihin. Siitä on apua myös muihin hermostoperäisiin oireisiin kuten unettomuuteen, masentuneisuuteen ja hysteriaan. Yhdessä muiden rauhoittavien rohtojen kanssa se sopii hyvin iltateeksi edistämään unen tuloa. Kasvi on ollut yleisesti sydäntä vahvistavan rohdon maineessa ja siitä on käytetty myös kilpirauhasvaivoihin. Sitruunamelissan lehdet ovat antiseptisia; tuoreilla lehdillä hieromalla voi lievittää hyönteisten pistojen aiheuttamaa kipua ja ne vaikuttavat myös parantavasti.
Kosmetiikassa sitruunamelissa on antiseptinen ja ihoa kirkastava yrtti, joka sopii hyvin rasvaisen ihon hoitoon. Höyrytyksissä ja kylpy-yrttinä kasvia voidaan käyttää ihon puhdistamiseen, ja keite sopii rasvoittuvien hiusten huuhteluun. Sitruunamelissaa käytetään myös erilaisissa tuoksusekoituksissa.
Mehiläisten hoidossa sitruunamelissa on hyödyllinen muutenkin kuin mesikasvina, sillä pesän ja mehiläishoitajan vaatteiden hankaaminen sitruunamelissalla rauhoittaa mehiläisiä esim. ennen pesien siirtoa uuteen paikkaan.