Satureja spp.
Lamiaceae-heimo (Huulikukkaiskasvit)
Köyhän miehen kastike, köyhän miehen mauste, piparyrtti, pippuriyrtti, papuyrtti, roomalaisyrtti
Kyndel
Savory
Bohnenkraut
Piirroskuva suurempana
Valokuva
Kesäkynteli (Satureja hortensis) on yksivuotinen nopeakasvuinen yrtti, jolla on kapeat ehytlaitaiset lehdet, karvaiset vanhemmiten punertavat varret ja pienet vaaleat tai lilanpunertavat kukat. Talvikynteli (Satureja montana) on monivuotinen varpumaisempi ja voimakasaromisempi versio kesäkyntelistä. Sen lehdet ovat tiheämmässä ja usein pienempiä kuin kesäkyntelin. Se ei talvehdi Suomessa ulkona. Molemmat lienevät kotoisin Mustanmeren ja Välimeren itäpuolisilta alueilta, missä ne viihtyvät kuivilla kivikkoisilla mäenrinteillä ja teidenvarsilla kalkkipitoisessa maaperässä. Myös viljeltynä ne ovat vaatimattomia ja menestyvät lähes millaisessa maassa tahansa. Aurinkoa ne kuitenkin kaipaavat. Talvikyntelin lajinimi montana tarkoittaa vuoristoa ja viittaa kasvin menestymiseen vuorillakin aina 1500 metrin korkeuteen saakka.
Roomalaisille kynteli oli tärkeä pippurin edeltäjä. Rooman legioonat toivat kyntelin Englantiin, mistä se uudisasukkaiden mukana levisi Amerikkaan. Pohjolan luostareiden yrttitarhoissakin kynteliä viljeltiin 1200-luvulta lähtien. Kyntelit sisältävät pippurille maistuvaa eteeristä öljyä, jonka pääkomponentti on karvakroli. Kyntelin suomalainen nimi tulee ilmeisesti kynttilä-sanasta: ehkä kukkien on katsottu loistavan kynttilöiden lailla. Tieteellinen sukunimi Satureja viittaa kreikkalaisen mytologian satyyreihin, alempiarvoisiin luonnonjumaliin, jotka hallitsivat hedelmällisyyttä. Tästä johtuen kynteliä pidetään myös lemmenyrttinä.
Käyttö rohtona
Kynteli ei ole mitenkään erityisesti rohdoskasvin maineessa. Sillä on kuitenkin ilmavaivoja poistava ja suolen toimintaa edistävä vaikutus. Sitä käytetään myös limaa irrottavana yskänrohtona.