Lin
Flax
Lein
Valokuva
Linum usitatissimum
Linaceae-heimo (Pellavakasvit)
Kuitupellava, Öljypellava
Liina, pellavainen, peltopellava
Lin
Flax
Lein
Valokuva
Pellava on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi. Kukat ovat siniset (tai valkoiset) ja aukeavat heinä-elokuussa. Pyöreisiin kotahedelmiin muodostuu 10 kiiltävänruskeaa litteää siementä kukin omaan lokeroonsa. Pellavalla on lukuisia eri lajikkeita, joista toisia viljellään suurten öljyn valmistukseen sopivien siementen vuoksi ja toisia varsista saatavien kuitujen vuoksi. Tätä viljeltyä pellavaa ei tavata lainkaan luonnonvaraisena; sen arvellaan kehittyneen lajista Linum angustifolium. Pellavan siemeniä ja kuituja on hyödynnetty jo kivikautisen asutuksen aikana. Suomessa sillä oli tärkeä merkitys 1900-luvun alkupuolelle asti, jolloin puuvilla astui sen tilalle. Nykyisin pellavan käyttö kuitukasvina on melko vähäistä, mutta kiinnostus sen viljelyyn on uudestaan herännyt. Pellava on myös tärkeä rohtokasvi. Lajinimi usitatissimum tarkoittaakin "erittäin hyödyllistä".
Pellavan viljely on melko helppoa. Se viihtyy kuivahkoilla hyvin muokatuilla kasvupaikoilla. Lisäys tapahtuu siemenistä, jotka kylvetään ulos mahdollisimman aikaisin keväällä. Paitsi hyötykasvina sitä voidaan kasvattaa myös koristekasvina sekä kukkiensa että kauniiden kuivattaviksi sopivien siemenkotiensa vuoksi.
Öljypellavan viljelystä löytyy tietoa
Hyvinvointiapellavasta.fi
Sekä Agronetin sivuilta.
Pellavan siemenet sisältävät n. 30 - 45% rasvaöljyjä, joissa on runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja. Lisäksi siemenissä on n. 25% proteiineja. Siemenkuori sisältää 3 - 6% lima-aineita, jotka koostuvat mm. galaktoosista, arabinoosista ja ramnoosista. Lisäksi siemenissä on linamariini-glykosidia, josta vapautuu entsyymireaktion seurauksena pieniä elimistölle haitattomia määriä sinihappoa eli syaanivetyhappoa.
Pellavansiemenet ovat pehmeästi vaikuttava ummetusrohto, sillä ne sitovat vettä ja turpoavat paksusuolessa. Lima-aineet ja rasvaöljy edistävät ulostusta voitelemalla suolta ja pehmittämällä ulostemassaa. Pellavansiemenet sopivat kovan vatsan ja kroonisen ummetuksen hoitoon. Siemenistä liotetulla tai haudutetulla pellavalimalla on hoidettu myös vatsakatarria ja vatsahaavaa. Sitä valmistetaan esim. hauduttamalla siemeniä kiehautetussa vedessä (ruokalusikallinen 3-5 dl:aan vettä) muutamia kymmeniä minuutteja ja juomalla tätä haudetta 1 - 2 kupillista päivässä. Pellavan rasvaöljyt vaikuttavat myös virsaneritystä lisäävästi ja virtsakiviä liuottavasti. Siemeniä onkin käytetty virtsateiden ja lisäksi hengityselinten tulehduksiin. Ulkoisesti pellavan siemeniä voidaan käyttää hauteina ihovaivoihin, haavaumiin ja kipuihin, sillä öljyllä on bakteereja tappava ja verisuonia laajentava vaikutus. Myös siemenistä puristetulla pellavaöljyllä on hoidettu haavoja, ihottumia ja lisäksi vyöruusua. Luonnonvaraisen ahopellavan siemenet käyvät yhtä hyvin rohdoksi kuin viljellyn pellavankin.
Kosmetiikassa pellavansiemenet hoitavat ihoa lima-aineidensa ansiosta. Hauteina ja naamioina ne parantavat ja rauhoittavat tehokkaasti kuivaa, ärtynyttä ja finnistä ihoa. Pellavaöljyä voi käyttää hiusöljynä.
Koska pellavaöljyn pinta hapettuu ja kovettuu vähitellen ilman vaikutuksesta, sitä käytetään huonekalujen pintakäsittelyaineena sekä maalien, lakkojen ja kittien valmistuksessa. Lujista ja kestävistä pellavakuiduista tehdään kangasta sekä eräitä paperilaatuja.